Rautavaaran kansakoulut 1887–1973

Keisari Aleksanteri II antoi 19.4.1858 ”Armollisen julistuksen perustuksista kansanopetuksen järjestämistä varten Suomen Suuriruhtinaanmaassa”. Tämän seurauksena Suomen kansakoulun isäksi sanotun Uno Cygnaeuksen ehdotuksen mukaan vuonna 1866 annettiin ”Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kansakoulutoimen järjestämisestä Suomen Suuriruhtinaanmaassa”.

Niille, joita ei kotona voitu riittävästi neuvoa, piti seurakuntien järjestää pitäjänkoulu, kiinteä koulu tai kiertokoulu. Ennen vuotta 1888 kansakoulua ei Rautavaaralla ollut, mutta pitäjänkoulu toimi jo. 1870-luvun puolivälistä lähtien oli yhdistetty suntion ja koulumestarin toimi, johon oli valittu Matti Ahonen.

1880-luvulta lähtien Rautavaaralla lienee ollut vain kiertokoulu ja sunnuntaikoulu. Kiertokoulua pidettiin kymmenessä kinkeripiirissä, kussakin kaksi viikkoa kerrallaan. Ensimmäisenä kiertokoulun koulumestarina toimi Aleksanteri Laitinen.

Kaikki koulupiirit ja koulujen perustamisvuodet

Koulupiiri

Koulu

Koulupiiri

Koulu

Kirkonkylän

Alaluostan

Alakeyrityn → Korpimäen

Kangaslahden

Suojärven

Siikajärven

Puumalan → Hankamäen

Yläluostan

Tiilikan

Keyrityn → Issakan

Lehtovaaran

1887

1901

1903

1887

1902

1918

1930

1931

1936

1937

Lievisenmäen

Rannankylän

Hiirenjärven

Pullikan → Kellomäen

Katajamäen

Rasimäen

Höylän

Harsumäen

Lapinmäen

Mustolanmäen

Pirttipuron

1938

1939

1946

1947

1948

1951

1952

1953

1954

Vuonna 1921 annettu laki oppivelvollisuudesta toteaa, että Suomen kansalaiset ovat oppivelvolliset. Oppivelvollisuudesta kuitenkin vapautettiin ne lapset, joilla matka lähimpään kouluun oli yli viisi kilometriä niissä kunnissa, joissa on alle kolme asukasta neliökilometrillä. Rautavaaran asukastiheys lain voimaan tullessa oli alle tuon rajan, mutta piankin se ylitti sen. Niinpä vuonna 1925 myönnettiin Rautavaaran kunnalle kymmenen vuoden lykkäys oppivelvollisuuden täytäntöönpanosta. Sitten tulikin 1930-luvun lama ja vielä sota-aika.

Lain mukaan kansakoulu pystyi toimimaan täydellisenä, joka jakaantui ala- ja yläkansakouluun, tai supistettuna. Täydellisessä kansakoulussa oli ylä- ja alakoululla kummallakin oma opettajansa. Supistetussa oli vain yksi opettaja, joka opetti osan ajasta ylä- ja osan alakoulua. Sen oppiaika oli 40 viikkoa lukuvuodessa, josta alakoulua 70 päivää.

Lisäksi oppivelvollisuuslain mukaan jokaisessa maalaiskansakoulussa oli annettava vuosittain pääasiallisesti käytännölliseen elämään valmistavaa jatko-opetusta vähintään neljä tuntia viikossa 25 viikon aikana.

Vuonna 1948 kansakoulu muuttui seitsenvuotiseksi.

Vuoden 1957 kansakoululaissa erillinen alakoulu yhdistettiin yläkouluun yhdeksi kansakouluksi. Jatko-opetukseen luotiin kaksivuotinen päiväkouluna toimiva kansalaiskoulu. Olosuhteiden niin vaatiessa kansalaiskoulu saattoi myös olla yksivuotinen, jolloin kansakoulua oli kuuden sijaan seitsemän vuotta. Lisäksi tuossa laissa kuntiin tulivat apukoulut.

Vuonna 1968 säädetyn lain koulujärjestelmän perusteista (peruskoulun puitelain) ja 1970 annetun peruskouluasetuksen mukaan kansakoulusta, kansalaiskoulusta ja keskikoulusta yhdessä syntyi peruskoulu. Uudistus alkoi 1972 ja eteni kunnittain pohjoisesta lähtien.

Rautavaaralla peruskouluun siirryttiin heti toisena uudistusvuonna 1.8.1973. Kansakouluista tuli peruskoulun ala-asteita ja kansalaiskoulusta ja keskikoulusta yläaste. Tässä kouluista kerrotaan vuoteen 1973 asti. Tiedot ovat Rautavaaran Kotiseutuseuran kirjasta Rautavaaran kansakoulut (toim. S. Toivanen 2021).

1. Kirkonkylän kansakoulu

Rautavaaran kuntakokous päätti 1.10.1887 yksimielisesti perustaa ylhäisemmän kansakoulun. Pontimena oli se, että kauppias Antti Martikainen luovutti kirkonkylän keskustasta korvauksetta viideksi vuodeksi tarkoitusta varten kiinteistön, johon kuului koulusali, kaksi kammaria ja kahveri sekä tarpeelliset ulkohuoneet. Lisäksi tuli tynnyrinala peltoa perunamaaksi sekä 50 rukoalan heinämaa. Koulu alkoi vuoden 1888 puolella.

Koulurakennusta on korjattu ja laajennettu vuonna 1892–93. Käsityönopetus ja alakoulu toimivat tuossa vanhassa tilassa kolmekymmentäluvulle asti. Silloin varsinaista koulutaloa piti laajentaa, että alakoulukin mahtuu. Täysin uuteen koulurakennukseen päästiin muuttamaan 4.4.1955.

Opettajia

Johannes Sidensnöre, pappi	1888
Israel Masalin, kanttori	1888
Samuli Häkkinen	1889–90
Paavo Laukkanen	1890–
Eero Ikonen	–1893
M. Rupert Lehtonen	1893–95
Pehr Blomqvist	1895–

Wilho Pääkkönen	1900–1911
Selma Savolainen (sijainen)	1908–09
Paavo Hänninen (sijainen)	1909–10
Taavi Haverinen	1910–19
Bertta Sormunen	1919–20
David Valinen	1920–22
Jenny Kallio	1922
Martta Nyberg	1923
Hilja Pekkarinen	1923–24
Kalle Wihtori Suomela	1924–28
Tyyne Kekäläinen	1927–28
Tyyni Autio	1928–37
Saima Häyhänen (alakoulu)	1928–30
Anni Lehikoinen (alakoulu)	1930–
Viljo Paasikivi	1938–39
Aarne Johannes Paasikivi	1940–41 ja 45–46
Martta Tuovinen	1941–42
K. H. Tossavainen	1942–44
Lempi Turunen	1945
Eini Kokkonen	1946–73
Maija Kekäläinen	noin 1948
Alpo Ikonen, kanttori	noin 1948
Rauha Ullgren	noin 1948
Aino Ahtiainen	1949–73
Jalmari Penttilä	1949–52
Heikki Laitinen	1952–53
Mauri Miettinen	1953–54
Arttu Savolainen	1954–55
Helvi Juutilainen	1954–55
Väinö Föhr	1955–73
Raili Föhr	1955–73
Yrjö Sopanen	1956–57
Irja Liisa marjakangas	1957–58
Aino Koistinen (tuntiop.)	1957–58

Lilja Timonen	1958–59
Antero Leppänen	1960–62
Eero Laitinen	1962–63
Maire Karppa os. Immonen	1963–64
Lauri Vinberg	1963–64
Pentti Saarikko	1964–65
Osmo Härkönen	1965–73
Eila Kärnä	1973

Kirkonkylän kansakoulu jatkoi syksystä 1973 eteenpäin peruskoulun kirkonkylän ala-asteena. 2010-luvulla siitä ja yläasteesta on muodostettu yhtenäiskoulu ja nykyisin kaikki opetus on entisessä keski- ja kansalaiskoulujen rakennuksessa. Kansakoulun rakennus purettiin keväällä 2024.

Kirkonkylän vanhan koulun edessä

Vuonna 1955 valmistunut koulurakennus

2. Ala-Luostan kansakoulu

Kuntakokous teki päätöksen Ala-Luostan koulun perustamisesta 25.8.1901. Perusteluna oli, että kylä oli hyvin lapsirikasta seutua ja kunnassa oli vasta yksi koulu. Kangaslahti ja Suojärvihän kuuluivat vielä Nilsiään. Koulun paikaksi oli suunniteltu Hankamäkeä ja Autiokoskea, mutta koulu tulikin Karinkylälle.

Kouluhuoneeksi vuokrattiin ensin talollinen Olli N. Toivasen tupa, mutta pian koulu siirtyi kauppias Eerik Pehkosen taloon.

Koululle ostettiin tontti, lehmän laidun ja hehtaarin pelto E.J. Pehkoselta talosta n:o 3 ja valtiolta anottiin 6000 markkaa avustusta tai lainaa ja puutavaraa.

Opettajia

Vuosisadan alkupuolella toimi pitkään poikien käsityön opettajana Leander Lipponen.

Viljo Pääkkönen k. 29.4.1903	1901–03
Ilmari Pääkkönen	1903
Anna Väänänen	1903–04
Fanny Weckman	1904–06
Antti Ahonen	1906–10
Pekka Wilho Keinänen	1910–15
Herra Tapionlinna	1915–16
Helmi Paimio	1916–17
Aino Määttä	1917–18
Aino Mariana Koivu	1918–19
Aleksandra Hiekkala	1919–20
Lydia Korhonen	1921–39

Alma Kolehmainen k. 30.8.1961	1939–61
Terttu Rossinen	1955–?
Kerttu Kyllikki Toivanen	1960–61
Veijo Armas Voutilainen	1960–61
Pentti Tiitta	1961–68
Laura Runko	1961–62
Taimi Savolainen (Rungon sij.)	1961–62
Riitta Tiitta	1962–64
Raili Soininen (sij.)	1963–64
Anja Toivanen (sij.)	1963–64
Eila Ollikainen	1964–65
Anja Äijälä	1965–68

Koulu päätti toimintansa 31.7.1968 ja oppilaiden, joita oli kolmisenkymmentä, piti siirtyä käymään Lehtovaaran koulua. Osa perheistä protestoi lakkautusta niin, että panivat lapsensa alussa Ahmapuron kouluun Nilsiän puolella.

Nyt koulurakennus toimii seurojentalona.

Alakeyrityn eli aluksi Alaköyrityn kansakoulu perustettiin kolmantena silloisen Rautavaaran alueella 1903. Koulu sijoitettiin Korpimäkeen, joka oli laajan Alakeyrityn kylän maantieteellisessä keskipisteessä. Koulu aloitti Toivalan tuparakennuksessa. Samana syksynä anottiin valtionapu ja uusi koulutalo saatiin valmiiksi 1905.

Koulun nimi oli 1953 alkaen Korpimäen kansakoulu. Uusi koulurakennus valmistui vuonna 1956.

Opettajia

Aino Näätänen	1903–04
Alli Saarinen	1904–05
Sanni Pääkkönen os. Hinkkala	1905–09
Selma Savolainen	1910–20
Anni Nyyssönen	1920–22, 1923
Hilda Pasanen	1922–23
Hilja Pekkarinen	1924–26
Sylvia Halttunen	1926–29
Linda Laitinen	1930
Inkeri Peura os. Valtonen	1930–46
Helmi Orkomaa26	1932–43
Irma Hohenthal	1943–44
Olga Väänänen	1944–45
Sirkka Komppula	1945–46
Mirjam Astikainen	1946–47
Helvi Kinnunen	1946
Maire Astikainen	1947
Ritva Oksanen	1947–48
Eeva Tärmi	1947–48
Anne Laurikainen	1948–49
Helmi Lankinen	1948–49
Tauno Judström	1949–50
Sylvi Judström os. Rusanen	1949–50
Åke Heinonen	1950–51
Sirkka Lukkarinen	1950–51
Anne Järvelä	1951
Eino Järvelä	1951
Unto Oranen	1952–53
Hilda Kärkkäinen	1952–53
Maila Savolainen	1953–54

Matti Kuokkanen	1953–54
Sirkka Sipilä	1954–56
Lasse Sipilä	1954–56
Kerttu Kyllikki Toivanen	1956
Liisa Mehtonen	1956
Flego Merioja	1956–
Hilja Merioja	1956–

Vuonna 1973 koulu muuttui peruskoulun Korpimäen ala-asteeksi. Se on lakkautettu vuonna 2000. Nykyisin koulurakennus on asuinkäytössä.

4. Kangaslahden kansakoulu

Kangaslahden koulu on aloittanut 1887. Silloin Kangaslahti kuului Nilsiän kuntaan. Kun päätös koulun perustamisesta oli tehty toukokuun 5. päivänä, osti kunta jo saman kuun 25. päivänä Juhana ja Erik Korhoselta koulua varten tontin sekä pirttikartanon, navetan, aitan, ladon ja saunan. Pari vuotta myöhemmin ostettiin vielä lisää maata opettajan laitumeksi.

Kangaslahden kylä liitettiin Suojärven ja osien Siikajärveä ja Keyrittyä kanssa 1907 Rautavaaran seurakuntaan, jolloin siitä ja Suojärven koulusta tuli neljäs ja viides Rautavaaran koulu.

Vuonna 1937 valmistui uusi varsinainen koulurakennus. Koulu alkoi siinä keväällä 1938. Siihen asti koulua oli käyty ikivanhassa hirsisessä entisessä Iivolan pirtissä, joka nyt siirrettiin Rautavaaran kirkonkylään. Koulurakennuksen vihkiäisjuhla oli samalla koulun 50-vuotisjuhla.

Opettajia

Juho Langinen	1887–92
Henrik Johan Savolainen	1892–1918
Kaarlo Tulkki	1918–20
Bertta Sormunen	1920
Helmi Nuutinen	1921
Aarne Väkiparta	1921–22
Anna Porvari	1922–23
Anni Lukkarinen	1923–24
Aino Minkkinen	1924–25
Maria Tikkanen	1925–26
Elsa Torvinen	1926–64

Pentti Kokkonen	1950–52
Helvi Partanen	1952–53
Lauri Tirkkonen	1953–54
Erkki Ahonen	1954–55
Pertti Komppula	1955–56
Pekka Korhonen	1956–57
Anja Puranen	1957–58
Viktor Riissanen	1958–59
Eino Karppinen	1959–62
Leo Konttinen	1962–63
Arto Huttunen	1963–64
Johannes ja Irmeli Kuljukka	1964–73

Vuonna 1966 Kangaslahden koulupiiriin yhdistettiin Harsumäen koulupiiri ja nimeksi tuli Harsukankaan koulu. Nimi palautettiin Kangaslahden kouluksi jo 1969.

Vuonna 1973 koulusta tuli peruskoulun Kangaslahden ala-aste. Sen toiminta päättyi 2011. Koulurakennus on asuinkäytössä.

Kangaslahden uusi koulu vuonna 1967

5. Suojärven kansakoulu

Keväällä 1900 päätti senaatti alueliitoksesta, jossa osia Keyrityn ja Siikajärven kylistä sekä koko laaja Suojärven kylä liitetään Nilsiän seurakunnasta Rautavaaran kappeliin. Kangaslahti oli myös Suojärven kylää. Liitos tuli mahdolliseksi, kun Nilsiän kirkkoherra Dahlström 1905 kuoli ja lesken armonvuosi meni. Kuitenkin kuntaan siirto astui senaatin päätöksellä voimaan vasta 1911.

Suojärven kansakoulu oli aloittanut 1902 Erik Tuoviselta vuokratussa tuparakennuksessa. Ensimmäiset opettajat olivat naisia, joten palkattiin erikseen veistonopettaja. Opettajattaret vaihtuivat vuosittain ja niitä haettiin lehti-ilmoituksin.

Vuonna 1906 ostettiinkin Matti Korhoselta palsta vanhoine rakennuksineen. Palstaan kuului myös vähäsen peltoa. Sille päätettiin teettää uusi koulurakennus, jonka rakennusurakka huutokaupattiin syyskesällä.

1920-luvun lopulta alakoulu oli kiinteä 18-viikkoinen ja toimi joko kevät- tai syyslukukauden. Alakoulunopettaja oli yhteinen kirkonkylän kansakoulun kanssa.

Opettajia

Hanna Hoffrén	1902–04
Saimi Hinkkala	1904–05
Aino Hämäläinen	1905–07
Ilmari Pääkkönen	1907–10
Onni Kukkonen	1910–17
Katri Rissanen	1917–18
Malakias Porvari	1922
V. Savolainen	1923
Lyyti Lappalainen	1922–24
Elsa Räsänen	1924–26
Hilma Sinisalo	1926–27
Veikko Louhelainen	1927–28
Saima Häyhänen (alakoulu)	1927–28
Aili Mononen	1929–64
Lilli Miettinen (alakoulu)	1930–31
Anni Lehikoinen (alakoulu)	1931–32
Sirkka Tolonen	1947–48
Taimi Patrikka	1948–49
Oiva Lankisola	1949–50
Kerttu Puranen	1950–52
Hilja Voutilainen	1953
Matti Levonen	1953–56
Erkki Pääkkönen	1956–58
Mikko Karjunen	1959
Otto Alvar Heikkinen	1959–62
Saimi Poraharju	1962
Kerttu Kyllikki Toivanen	1963–64, 1965–66
Eino Holopainen	1964–65
Hilkka Suonikko	1964–65
Perttu Olavi Ahola	1965–68
Eila Hakasalo	1965–66
Maija Korhonen	1966–68

Koulu on lakkautettu 1968. Sen jälkeen se on ollut yritys- ja asuinkäytössä, nyt vapaa-ajan asuntona.

Suojärven koulu noin 1930

Siikajärveläiset esittivät pariinkin otteeseen kuntakokoukselle oman koulun perustamista, mutta esitykset hylättiin. Silloin kyläläiset perustivat kunnasta riippumattoman koulupiirin, saivat sille valtionavun ja aloittivat koulun lokakuussa 1918. Koulu siirtyi kunnalle syksyllä 1921.

Koulu aloitti vuokratiloissa. Ilmeisesti käytössä oli yksi luokkahuone, joka toimi myös keittiönä sekä opettajan asunnoksi yksi huone. Uusi koulurakennus valmistui parin vuoden urakan jälkeen 1928. Kun nyt haettiin miesopettajaa, niin mainittiin koulun toimivan kauniilla paikalla järven rannalla uudessa ajanmukaisessa koulutalossa.

Alkuun Siikajärven ja Alakeyrityn kansakouluilla oli yhteinen alakoulunopettaja. Hän oli syyslukukauden toisella ja kevätlukukauden toisella koululla. 1940-luvun puolivälistä lähtien koululla oli kaksi omaa opettajaa ja 1950-luvun alusta kolme.

Koulurakennusta remontoitiin vuonna 1952. Silloin koululle tuli keskuslämmitys ja pääsisäänkäynnin paikkaa muutettiin. Sähköt koulu sai vuonna 1956.

Opettajia

Alli Ojalin	1918–22
Jenny Kortelainen	1922–24
Anni Nyyssönen	1924–25
Signe Tossavainen	1925–44
Hilja Kettunen
Peltonen	–30
Kalle Heikki Tossavainen	1930–44
Liisa Gyllenbögel	1944–45
Yrjö Riikonen	1945–
Eeva Konttinen	1945–53

Aake Heinonen	1949
Taisto Partanen	1949–50
Jaakko Korpela	1950–51
Raakel Roininen	1951–52
Seppo Laakkonen	1951–52
Anja Reiman	1952–54
Auvo Hamara	1952–53
Väinö Föhr	1953–54
Lilja Loponen	1953–55
Taimi Laakkonen	1953–54
Pekka Korhonen	1954–55
Senja Kemppainen	1954–56
Lauri Vatanen	1955–56
Maija Ritva Riikonen	1955–56
Veikko Tiitta	1956–
Martta Karhumaa	1956–64
Kirsti Arola	1956–57
Eila Parviainen	1957–58
Maija-Liisa Salmela	1958–59
Vieno Tikka	1959–60
Riitta Jääskeläinen	1960–61
Armi Vuorela	1961–65
Liisa Kohonen	1964–66
Päivi Piatkovski os. Miikkulainen	1964–69
Esteri Mäkikorte os. Lehtonen	1965–
Riitta Tiitta os. Jääskeläinen	1969–
Tellervo Hytönen	1970–

Vuonna 1973 koulu muuttui Siikajärven ala-asteeksi. Se lakkautettiin 1995, mutta toukokuussa 1999 palaneen Pirttipuron koulun väki muutti vielä vähäksi aikaa Siikajärven koulutaloon. Sittemmin koulu on ollut asuinkäytössä.

Siikajärven vuonna 1928 valmistunut koulurakennus

Puumalan koulun vihkiäisiä vietettiin syksyllä 1930. Koulu aloitti kahdella opettajalla, mutta vuosina 1931–53 alakoulu toimi supistettuna, joten oli vain yksi opettaja.

Koulutalo on kunnostettu sisältä ja ulkoa vuosina 1952–53.

Lukuvuoden 1947–48 toimintakertomuksen mukaan koulussa on yksi luokkahuone, käsityö- ja voimistelusali, jonka pinta-ala on 57,75 m² ja korkeus 3,4 m. Koululla on keittiö talousopetusta varten ja kahden aarin kasvitarha. Koulun pihalla oleva leikkikenttä on kooltaan 20 x 60 m.

Opettajia

Ester Koivistoinen	1930–47
Hanna Miettinen	1930–31
Hanna Holopainen	1947–52
Hanna Hakkarainen os. Holopainen	1952–70
Pentti Kokkonen	1953–54
Leo Tolvanen	1954–56
Pekka Korhonen (sij.)	1955
Toimi Laakkonen	1956–58
Pentti Ikonen	1958–59
Mikko Pekkarinen	1959–70

Koulun nimi muuttui Puumalan koulusta Hankamäen kouluksi 1963. Hankamäen koulun toiminta lakkasi 31.7.1970. Koulurakennus on vielä pystyssä.

Puumalan 1930 valmistunut koulurakennus

8. Ylä-Luostan kansakoulu

Ylä-Luostan kansakoulu aloitti 1931. Koulutalo valmistui samana vuonna. Kyläläiset olisivat halunneet oman koulupiirin jo 1909, mutta kuntakokous pysytti Ylä-Luostan Puumalan piirissä.

Vuoteen 1950 koulu toimi supistettuna, sen jälkeen kaksiopettajaisena. Kun Kaisa Tolvanen tuli opettaja Muikun tilalle 1961, tarkasti johtokunta koulun omaisuuden. Pöytäkirjasta käy ilmi, että kahden opettajan käytössä olleessa asunnossa on kaksi huonetta ja keittiö sekä eteinen portaineen ja niiden kunto on heikko. Luokkahuone yms. ovat tyydyttävässä kunnossa, samoin sauna, mutta aitat ja valaistuslaitteet heikossa. Kaivon mainitaan olevan hyvä. Kalusto on tyydyttävä, mutta höyläpenkit heikot.

Opettajia

Anna Kaikkonen	1931–33
Anna Paltamaa	1933–43
Inkeri Tapaninen	1943–46
Sigrid Tolvanen	1946–48
Reetta Pesonen	1948–49
Brita Kärkkäinen	1949–52
Jouko Kärkkäinen	1950–52
Raakel Roininen	1952–55
Anna Tanner	1952–54
Seija Kuusela (sij.)	1953–54
Jorma Kokkonen	1954–55

Arja Vainio	1955–56
Anneli Lintunen	1955–56
Kyllikki Mikkonen	1956–57
Jaakko Mikkonen	1956–57
Maila Hakkarainen	1957–58
Terttu Laakkonen	1957–58
Taimi Laakkonen	1958–59
Terttu Laitinen os Laakkonen	1958–59
Kalevi Hurskainen	1959–60
Laila Hurskainen	1959–60
Eine Muikku	1960–61
Pirkko Anneli Savolainen	1960–61
Kaisa Tolvanen	1961–66
Veikko Kekäläinen	1961–62
Pentti Raatikainen	1962–63
Hannu Lipponen	1963–65
Aimo Leskinen	1965–66

Kun oppilasennusteet huononivat ja koulu oli käynyt vanhaksi ja kylmäksi, se lakkautettiin 1966. Viimeisenä lukuvuonna oppilaita oli 30. Enimmät oppilaat siirrettiin Höylään, mutta osa Lehtovaaraan ja Hankamäkeen.

Jonkin aikaa koululla pidettiin kansalaisopiston kursseja, sitten kunta myi sen asuinkäyttöön.

Ylä-Luostan on koulu valmistui 1931.

9. Tiilikan kansakoulu

Vuoden 1930 koulupiirijaossa Rautavaaralle syntyi kymmenen uutta koulupiiriä.

Tiilikan koulu rakennettiin ensimmäisten joukossa Saarimäkeen 1931. Ensimmäisen lukuvuoden toimintakertomuksen mukaan rakennuksessa oli yksi varsinainen luokkasali yläkoulua varten. Alakoulu toimi yläkoulun veistosalissa. Sen mitat olivat 6,6 m x 9,3 m ja korkeus 3,4 m. Lisäksi oli keittiö ja ulkona 60 m x 60 m leikkikenttä. Koulun kasvitarha oli valmistumassa.

Opettajia

Timo Åmark	1931–33
Helmi Hytönen39	1931–33
Timo Orkomaa ent. Åmark	1933–43
Helmi Åmark ent. Hytönen	1933–43
Kerttu Laivuri	1943–44
Irma Hohenthal	1943–44
Martta Partanen	1944–45
Olga Väänänen	1944–45

Juho Paakko	1945–47
Tyyne Paakko	1945–47
Eila Mannerkorpi	1947–48
Uuno Kortelainen	1947–48
Marjatta Kainulainen	1948–52
Olavi Kainulainen	1948–52
Kaija Komppula	1952–55
Toini Siljander	1952–53
Martta Pyykkö	1953–54
Rauni Koli	1954–55
Ritva Liisa Lauri	1955–56
Iida Maria Nevalainen	1955–56
Terttu Räsänen	1956–57
Liisa Aunio	1956–57
Maija Kuikka	1957–68
Yrjö Oksman	1958–59
Pirkko Piironen	1959–60
Sakari Latvala	1960–61
Kauko Uutela	1961–62
Osmo Härkönen	1962–65
Erkki Puhakka	1965–70
Eino Holopainen (sij.)	1967
Laila Ronkainen	1968–69
Antti Koponen (sij.)	1969

Koulu toimi viimeisen lukuvuoden yksiopettajaisena ja lopetti toimintansa 1970. Koulurakennus on vielä pystyssä.

Tiilikan koulu

Keyrityn kansakoulu aloitti vuonna 1936 yhtenä vuoden 1930 koulupiirijaon kouluista. Koulurakennus on samalta vuodelta. Hirsirakenteisessa koulussa oli yksi iso luokkahuone, eteinen, keittiö, kellari ja opettajan asunto.

Vuonna 1957 tehtiin lisärakennus, jossa alkuun oli asuntola pitkämatkalaisille sekä opettajan asunto. Alakoulukin pääsi veistotilasta omaan luokkaan. Sittemmin uudessa talossa oli luokat ja keittiö sekä opettajan ja talonmiehen asunnot. Uusi rakennus oli tiehen nähden poikittain.

Opettajia

Anna Hyyrinen	–1941
Katri Känkkänen	1941–46
Helmi Koponen	1946–47
Valma Turunen	1947–49
Selma Niskanen	1949–50
Tyyne Maija Korppi	1950–54
Taavetti Korppi	1950–54
Ebba Heikkinen	1954–44
Topias Heikkinen	1954–55
Sirkka Heikkinen	1955–56
Otto Heikkinen	1955–56
Irja-Liisa Marjakangas	1956–57
Reino Marjakangas	1956–57
Aune Turunen	1957–58
Paavo Turunen	1957–58
Esteri Mikkola	1958–67
Hannu Tapiola	1958–59
Jukka Kivekäs	1959–60
Tauno Happonen	1960–61
Åke Laiste	1961–62
Lauri Reijonen	1962–63
Pekka Hämäläinen	1963–64
Kaarlo Valkonen	1964–72
Pirkko Huuskonen	1967–68
Maija Korhonen	1968–69
Anneli Rajala	1969–72

Koulu lakkautettiin 1972, vuotta ennen kuin muut jäljellä olevat kansakoulut muuttuivat peruskoulun ala-asteiksi. Uudempi koulurakennus oli tulossa teollisuuskäyttöön, mutta paloi. Vanha osa on asuinkäytössä.

Issakan uusi koulu

11. Lehtovaaran kansakoulu

Lehtovaaran kansakoulu aloitti 1937. Samalta vuodelta on myös ensimmäinen koulurakennus. Siinä oli yksi luokkatila, sillä koulu aloitti supistettuna kansakouluna. Täydelliseksi se muuttui 1950.

Osa Lehtovaaran lapsista kävi koulua Juuan puolella Vaikossa, koska Lehtovaaran kouluun ei mahtunut. Kun Vaikon koulu 1961 paloi, siirtyivät he oman kylän kouluun. Lehtovaaraan tehtiin uusi koulurakennus samana vuonna.

Opettajia

Aili Saavalainen	1937–43
Alina Kärnä	1943–44
Oili Toivanen	1944–45
Hilja Räty	1945–46
Liisa Toivanen	1946–47
Kyllikki Kolehmainen	1947–48
Hannes Voutilainen	1948–49
Anna-Maija Stenbäck	1949–50
Hilja Voutilainen	1950–51
Reijo Kyllönen	1950–51
Asta Främling	1951–52
Hely Lehtinen	1951–52
Salme Lönfors	1952–54
Toini Kortelainen	1952–54
Raoul Lönnfors	1951–54
Erkki Ahonen	1955–56
Raili Ahonen	1955–56
Raija Kivinen	1956–57
Raili Hollo	1956–57
Jorma Hakkinen	1957–58
Gaj-Erik Hakola	-1960
Hilkka Hakola	-1960
Erkki Sirén	1960–61
Martta Sirén	1960–61

Eero Hallikainen	1961–62
Raili Multanen	1961–62
Johanna Johansson	1962–73
Ismo Sopanen	1962–63
Kauko Mikkonen	1963–64
Eino Lehikoinen	1964–65
Åke Laiste	1965–66
Lauri Svärd	1966–73

Koulu jatkoi peruskoulun Lehtovaaran ala-asteena aina vuoteen 2000 asti. Kumpikin koulurakennus on vielä pystyssä, mutta autiona.

Lehtovaaran vanha ja uusi koulu

12. Lievisenmäen kansakoulu

Lievisenmäen koulupiirin koulua ei tehty Lievisenmäkeen vaan etelämmäksi Sammakkolaan, nykyisen Tiilikkajärven kansallispuiston etelänurkan luo. Siitä nimittäin saatiin laillinen viiden kilometrin koulumatka sekä Lievisenmäen seudulta, että nyt Koiramäen suunnalla olevista taloista.

Koulu aloitti 1938 ja koulutalo valmistui viitaniemeläisen Jalmari Pasasen urakoimana samana vuonna. Alkuun varsinaisia luokkasaleja oli yksi, käsityö- ja voimistelusalina toimi eteinen, jonka pinta-ala oli 32 m² ja korkeus 3,45 m. Eteinen toimi myös keittiönä.

Opettajia

Eini Hartomaa	1938–40
Eini Kokkonen os. Hartomaa	1940–46
Eila Mannerkorpi	1946–47
Saima Käyhkö	1947–48
Anna-Liisa Lempinen	1948–59
Eva Karhunen	1949–50
Anna Laitinen	1950–51
Åke Heinonen	1951–53
Veli Aunio	1953–54
Keijo Hartonen	1955–56
Raili Siivonen	1957–58
Anneli Lintunen	1958–59
Terttu Salmela	1959–63

Lievisenmäen koulu lakkautettiin 1963. Silloin oppilaita oli 17.

Koulurakennus on vapaa-aika- ja metsästyskäytössä.

Lievisenmäen koulu

Rannankylän koulu on aloittanut toimintansa 1939 ja samana vuonna on myös koulurakennus valmistunut Ville Laitisen maasta erotetulle 4 hehtaarin tontille. Luokkahuoneita koulurakennuksessa oli yksi. Eteinen toimi käsityö- ja voimistelutilana. Keittiötä ei alkuun ollut, mutta eteisessä oli hella.

Vuoteen 1953 asti koulu oli supistettu ja koululla oli yksi opettaja. Sittemmin alakoulua pidettiin koulun naapurissa Hakkaraisen talossa.

Opettajia

Helvi Ovaska	1939–42
Kerttu Kurkinen	1942–44
Irene Vahteri	1944–47
Martta Juutinvaara	1947–48
M. Kärkkäinen	1948–49
Ellen Karikoski	1949–50
Juho Viitanen	1950–52
Seija Partanen	1952–54
Anja Reiman	1953–54
Taimi Laakkonen	1954–56
Terttu Laakkonen	1954–56
Valter Salmela	1956–68

Maija-Liisa Salmela	1956–59 ja 1966–68
Pekka Tapaninen (sij.)	1957–58
Esteri Lehtonen	1959–66

Rannankylän kansakoulu lopetti toimintansa kesällä 1968. Viimeisenä lukuvuonna oppilaita oli 25. Koulurakennus on yhä pystyssä.

Rannankylän koulun lakkautusjuhla 1968

14. Hiirenjärven kansakoulu

Hiirenjärven koulupiiri oli mukana jo vuoden 1930 koulupiirijaossa. 1930-luvun alun laman, kunnan köyhyyden ja sodan takia koulun aloitus lykkääntyi.

Jo olemassa oleva Hiirenjärven koulun johtokunta ilmoitti kansakouluntarkastaja Sinervolle, että piirissä on paljon lapsia, jotka eivät käy koulua. Syynä olivat pitkät matkat naapuripiirien kouluille ja majoituksen puute. Sinervon kiirehdittyä asiaa, koulu aloitti vuonna 1946.

Aluksi tämäkin koulu toimi asuintalosta vuokratuissa tiloissa Väisäsen talossa Pärnäsenmäessä. Uusi koulutalo valmistui talvella 1951–52. Väisäsen miniä Suoma muistelee uuden koulun olleen matalan ja väriltään se oli keltainen. Luokkahuoneita oli kaksi ja voimistelusali. Opettajille oli asunto ja lisäksi oppilasasuntola pitkämatkalaisille. Käymälät olivat ulkorakennuksessa. Sähköjä ei ollut.

Opettajia

Toivo Kyllönen	1947–49
Impi Puhakka	1949–50
Ilpo Markkanen	1949–50
Hilja Nevalainen	1950–51
Toivo Väisänen	1950–51
Hanna Heiskanen	1951–53
Otto Heiskanen	1951–52
Hellä Hytti	1952–53
Anja Halonen	1953–54
Maria Nevalainen	1953–54
Iida Sofia Hela	1954–56
Sointu Marjatta Penttinen	1954–56
Heikki Sytelä	1956–58
Pirkko Sytelä	1956–58
Pertti Mecklin	1958–59
Kaija Lipponen	1958–59

Eero Äijö	1959–60
Saara Maria Väätäinen	1959–60
Unto Tirronen	1960–61
Sirkka-Liisa Mäensivu	1960–61
Kyösti Miettinen	1961–63
Seija Kisanen	1961–62
Annikki Pitkänen	1962–63
Paula Parviainen	1963–64
Seija Hirvonen	1963–64
Raimo Lappalainen	1964–68
Maija-Liisa Kinnunen	1964–65
Taimi Hirvonen	1965–66
Kaisa Tolvanen	1966–68
Liisa Tuuhola	1968–69

Koulun toiminta päättyi vuonna 1969. Viimeisenä lukuvuonna oppilaita oli 16. Oppilaita kuljetettiin autolla Lievisenmäeltä päivittäin, mutta Luokkimäestä vain kerran viikossa. He olivat viikon asuntolassa. Sittemmin on ukkonen polttanut koulurakennuksen.

Harvinainen kuva Hiirenjärven koulurakennuksesta

15. Kellomäen (Pullikan) kansakoulu

Vanhakeyrityn eli Pullikan eli Kellomäen koulu on kolmesta 1940-luvulla perustetusta koulusta toinen. Se aloitti Pohjoismäessä Tuovisen talossa 1947. Varsinainen koulurakennus saatiin vuonna 1951. Uuden rakennuksen myötä koulu muuttui kaksiopettajaiseksi.

Vuonna 1952 koulunsa aloittaneen oppilaan mukaan uudessa koulurakennuksessa oli alakerrassa kaksi luokkahuonetta ja puutyösali sekä yläkoulun opettajan 3 huoneen asunto, koulukeittiö ja karttahuone. Yläkerrassa oli alakoulunopettajan kaksio sekä talonmiehen asunto.

Opettajia

Kerttu Ylioja	1947–48
Liisa Örn	1948–50
Selma Niskanen	1950–51
Kerttu Kaarina Puranen	1951–52
Marjatta Korkeavuori	1951–52
Martta Savolainen	1952–58
Leo Tolvanen	1952–53
Per-Olle Lilieros	1953–68
Pekka Korhonen (P-O. L sij.)	1957–58
Aino Mentu	1958–59
Irma Hyvönen	1959–60
Maija Nykänen	1960–66

Viimeiset vuodet koulu toimi yhdellä opettajalla ja se lakkautettiin 1968. Viimeisenä lukuvuonna oli 18 oppilasta. Nykyään koulurakennus on asuinkäytössä.

Pullikan koulu kuvattuna 1992

16. Katajamäen kansakoulu

Katajamäen koulu ehti toimia vain 18 vuotta, vuosina 1948–66. Monien muiden koulujen tapaan tämäkin koulu toimi alkujaan maalaistaloissa. Vuonna 1951 valmistunutta uutta koulua lämmitettiin kakluuniuunilla. Uudellakaan koululla ei ollut sähköjä. Luokissa oli öljylamput, ja ruoka tehtiin puu- ja kaasuliesillä. Ruokia säilytettiin viileässä kellarin rapussa. Keittäjä Saimi Timonen oli rakentanut asuntonaan olleen mökin koulun viereiselle tontille itse.

Opettajia

Otto Heiskanen	1948–49
Selma Niskanen	1948–49
Kaino Tenhunen	1949–50
Taimi Patrikka	1949–50
Eila Hirsimäki	1950–52
Auvo Pennanen	1950–51

Kaija Komppula	1951–52
Veli Aunio	1951–52
Ritva Sirén	1952–53
Martta Pyykkö	1952–53
Toini Elina Tolvanen	1953–54
Leo Tapani Tolvanen	1953–54
Aune Koponen	1954–57
Erkki Urakoski	1954–56
Kauko Laitinen (sij.)	1954–55
Pentti Kokkonen	1956–57
Kaarina Riekkinen	1957–58
Riitta Maija Tiitinen	1957–58
Lauha Räsänen	1958–60
Eine Räsänen	1958–60
Sirpa Nurmi	1960–61
Rauno Lindberg	1960–61
Eero Heino	1961–62
Pirkko Heino	1961–62
Aarre Pelkonen	1962–63
Sanelma Pelkonen	1962–63
Taimi Hirvonen	1963–64
Raoul Lönnfors	1963–64 ja 65–66
Aili Mononen	1964–66

Katajamäen koulu yhdistettiin vuonna 1966 Rasimäen kouluun, jonka jälkeen koululla asui vuokralaisia. 1990-luvun alussa koulu myytiin kyläläisille.

Katajamäen koulun vihkiäiset 1951

17. Rasimäen kansakoulu

Jo tammikuun kuudes päivä 1929 pidettiin Rasimäen Hiltulassa kansakoulua koskeva alkeiskokous. Koulua saatiin odottaa vuoteen 1951 asti. Silloin koulu aloitti Notkolan talossa Otto Korkalaisessa. Varsinainen koulutalo rakennettiin 1954–55.

Koululle tuli sähköt jo 1955, kun johtokunta valitti, että petroolivalaisinten takia valkoiset seinät tummuvat ja niiden maalaamisesta tulee lisäkustannuksia.

Vuoteen 1954 koulu toimi supistettuna ja oli vain yksi opettaja. Veistonohjaajina tällöin olivat Gunnar Korkalainen, Arttu Savolainen ja Otto Korkalainen.

1970-luvulla kävi koululla englanninopettajat Aune Irja Moilanen (1970–1971), Heljä Heikkinen (1971–1972) ja Leena Honkanen (1972–1973). Viimeisenä kansakouluvuotena koululla kävi lu-ki-pu-opettaja Maire Karppa.

Opettajia

Sirkka Ripatti	1951–52
Ellen Lehtoranta	1952–53
Marja Laitinen	1953–54
Onni Kokkonen	1954–58
Salli Helena Kokkonen	1954–58
Raoul Lönnfors	1958–73
Salme Lönnfors	1958–73

Rasimäen kansakoulu jatkoi toimintaansa entisellä paikallaan peruskoulun ala-asteena vuoteen 1984 asti, jolloin koulutoiminta siirrettiin Höylän ala-asteen tiloihin.

Sittemmin koulurakennus on ollut asuin- ja vapaa-aikakäytössä.

18. Höylän kansakoulu

Höylän koulu toimi pitkään Uuno Laitisen entisessä talossa. Koulu perustettiin 1952 ja opetus alkoi syksyllä 1953. Koulu aloitti supistettuna kouluna yhdellä opettajalla ja muuttui vuonna 1958 kaksiopettajaiseksi. Vanhassa koulurakennuksessa oli luokka, keittiö ja kaksi eteistä. Yläkerrassa oli opettajan asunto, johon kuului huone ja pieni keittiö. Oppilaita oli kaikkiaan vain noin 30, joten sopu säilyi ja kuri oli hyvä.

Uutta koulutaloa ruvettiin rakentamaan vasta 1959.

Opettajia

Maija-Liisa Komulainen	1953–56
Meeri Tissari	1955–56
Jorma Nevalainen	1956–57
Annikki Virvatuli	1957–58
Kerttu Kyllikki Toivanen	1958–60
Terttu Laitinen	1959–60
Riitta Tuulikki Korhonen	1960–61
Raija Helena Tanner	1960–61
Martti Memonen	1961–62
Mirja Annikki Pitkänen	1961–62
Veikko Hakala	1962–63
Aili Laurinen	1962–73
Antti Välisaari	1963–73

Vuonna 1973 koulu muuttui peruskoulun Höylän ala-asteeksi. Koulurakennukseen muutti 1984 Rasimäen ala-aste. Höylän koulu lakkautettiin 2004. Koulurakennus oli yksityiskäytössä, kunnes salama poltti sen kesällä 2009.

Höylän vuonna 1959 rakennettu koulu

19. Harsumäen kansakoulu

1950-luvulla suurten ikäluokkien varttuessa perustettiin kolme koulupiiriä, joihin ei tullut varsinaista koulurakennusta missään vaiheessa. Niissä koulu toimi asuintaloista vuokratuissa tiloissa. Harsumäen (joskus kirjoitettu Harsomäen) koulu aloitti Lapinmäen ja Mustolanmäen koulujen kanssa vuonna 1953.

Koulu toimi aluksi Harsupurolla Lappalaisessa ja enimmän aikaa vuoteen 1966 Harsumäellä Voutilaisessa. Kyseessä oli ollut supistettu koulu, ja alakoululaisilla koulua oli ollut vain viikonloppuisin. Sama opettaja piti sitä kuin yläkouluakin.

Talon tupa oli sisustettu luokaksi. Talonväki sekä opettaja asuivat muissa huoneissa. Talon naisväki toimi keittäjänä ja siivoojana ja isäntä veistonopettajana.

Opettajia

Eila Peltonen	1953–54
Saimi Jääskeläinen	1954–56
Kerttu Kyllikki Toivanen	1956–58
Irja Valkonen	1958–59
Jaakko Virtanen	1959–61
Maija-Liisa Salmela	1961–66

1966 Harsumäen koulupiiri liitettiin Kangaslahden piiriin ja syntyi muutamiksi vuosiksi Harsukankaan koulu. Harsumäen seudun oppilaat kuljetettiin nyt kouluun taksilla. Sen verran paljon kyydittäviä vielä oli, että taksin piti hakea heitä kahdesti.

Voutilassa 1950-luvun puolivälissä

Lapinmäen kansakoulu on aloittanut vuonna 1953 ja se lopetettiin 1959. Sille ei tehty koulurakennusta, vaan se toimi Ullgrenien talossa. Koulu toimi talon isossa tuvassa, jossa oli pulpetit. Opettajan asunnoksi oli huone ja talonväen käytössä huone tai kaksi. Vielä oli yksi huone keittiönä ja ruuat tuotiin sieltä luokkaan syötäväksi.

Supistetun koulun alakoulua oppilaat kävivät jonkin aikaa syksyllä ja toisen pätkän keväällä. Lapinmäen kansakoulukin tuli vastauksena suuriin ikäluokkiin ja hankaliin koulumatkoihin ja se toimi vain kuusi vuotta, 1953–59.

Opettajia

Helvi Partanen	1953–55
Helvi Ullgren os. Partanen	1955–59
Liisa Mehtonen (sijaisena)	1954–55
Leila Saarela (sijaisena)	1956

Ullgrenien talo, jossa Lapinmäen kansakoulu toimi

21. Mustolanmäen kansakoulu

Rautavaaran koululautakunta jakoi vuonna 1947 kirkonkylän koulupiirin kahdeksi osaksi. Toisesta tuli Mustolanmäen koulupiiri.

Koulunpito aloitettiin 1953 ja sille ei tehty koulurakennusta, vaan se toimi taloista vuokratuissa tiloissa Nokkamäellä Elias Turusessa ja Mustolanmäellä Heimo Lievosen talossa. Koulu oli supistettu ja alakoulua oli vain lauantaisin.

Opettajia

Erkki Eskelinen	1953–54
Aino Mikkonen	1954–55
Helvi Juutilainen	1955–57
Terttu Rossinen	1957–58

Koulu toimi vain viisi lukuvuotta suurten ikäluokkien noususta koulukyytien kehittymiseen. Oppilaita oli alussa 21 ja viimeisinä lukuvuosina 26 ja 23.

Nokkamäellä 1950-luvulla

22. Pirttipuron kansakoulu

Sodanjälkeisen asutustoiminnan ja suurten ikäluokkien takia tuli tarpeelliseksi perustaa Rautavaaralle vielä yksi koulu, Pirttipuron kansakoulu. Koulu aloitti 1954 Martti Turusen Talossa. Varsinaiseen koulurakennukseen muutettiin kesken kevätlukukautta 1955.

Uuden koulutalon alakerrassa oli kaksi luokkahuonetta, voimistelusali-käsityötila, keittola sekä opettajan ja talonmiehen asunnot. Yläkerrassa oli isompi opettajan asunto ja kerhotila. Lämmintä vettä ei tullut minnekään. Sauna ja pannuhuone olivat kellarissa. Ulkorakennuksessa oli aitat, puuvaja ja oppilaskäymälät.

Opettajia

Aliina Liukka	1954–55
Leena Anttonen	1955–56
Jouko Huotari	1955–56
Pentti Höytämö	1956–57
Soile Höytämö	1956–57
Rauli Olsson	1957–58
Marjatta Kukkonen	1957–60
Kaija Partanen	1958–73
Kyllikki Tuononen	1960–61
Eino Holopainen	1961–64
Reino Ylönen	1964–65
Aarne Saarelainen	1965–73

Koulu jatkoi peruskoulun Pirttipuron ala-asteena, kunnes se paloi keväällä 1999. Vuodeksi koulu muutti entiselle Siikajärven koululle, mutta se lakkautettiin 2000.

Pirttipuron koulu ennen hakelämmitystä

Kansalaiskoulu

Vuoden 1957 kansakoululaissa syntyi varsinainen kansakoulu ja sen jatkoksi kaksivuotinen kansalaiskoulu. Kansalaiskoulun oli mahdollista olla yksivuotinen, mikäli kansakoulu oli seitsenvuotinen, kuten Rautavaaralla oli vuoteen 1967 asti.

Vuoteen 1966 asti Rautavaaran kansalaiskoulu toimi kurssimuotoisena. Oppilaat oli jaettu kolmeen ryhmään, ja kukin opiskeli 66 päivää. Koulu toimi muun muassa seurakuntatalolla. Liikunta- käsityö- ja kotitaloustunteja pidettiin kansakoulun tiloissa. Keskikoulutalon valmistuttua kansalaiskouluakin pidettiin siellä ja se muuttui kolmivuotiseksi.

Kansalaiskoulun johtajat

Helvi Juutilainen	1958–59
Matti Uotila	1959–60
Aino Koistinen	1960–61
Eero Eerola	1961–63
Jouko Roponen	1963–65
Mauri Lehikoinen	1965–73

Viimeisenä vuotena ennen peruskouluun siirtymistä kansalaiskoulussa olivat opettajina

Mauri Lehikoinen	yleisaineet, johtaja
Toini Heikkinen	kotitalous
Heikki Honkanen	yleisaineet
Liisa Saarelainen	kaupalliset aineet
Helvi Timonen	käsityöt
Oke Kumpulainen	puutyöt
Lauri Pietikäinen	puu- ja metallityöt
Marja Heikkinen	englanti
Sirkka Ruuskanen	voimistelu
Vilho Regina	kemia
Paavo Kokkonen	maatalous
Mauno Tossavainen	yleisaineet
Maire Kokkonen	kotitalous ja käsityöt, sijainen
Maire Karppa	lu-ki-pu (erityisopettaja)

Keskikoulun ja kirkonkylän kansakoulun yhteistä henkilöstöä olivat

Inkeri Ryynänen	asuntolanhoitaja
Rauni Oksman	keittiön hoitaja
Vihtori Lappalainen	talonmies
Terho Korkalainen	talonmies
Soili Koskelo	asunt.hoit. apulainen
Kerttu Mustonen	apukeittäjä
Lyydia Lappalainen	keittiöapulainen
Selma Korhonen	keittiöapulainen
Aune Koskelo	keittiöapulainen
Aila Sirviö	keittiöapulainen
Pirkko Korhonen	keittiöapulainen
Eeva Tuovinen	asunt.hoit. apulainen
Helmi Heikkinen	siivooja
Elli Korhonen	siivooja
Annikki Savolainen	siivooja
Helmi Tuovinen	siivooja
Martta Voutilainen	siivooja

Vuoden 1957 kansakoululain mukaan kansakouluun pystyi sen osana kuulumaan kunnallinen keskikoulu, jonka oppimäärä vastasi valtion keskikoulua. Niinpä Rautavaarallakin aloitti keskikoulu vuonna 1960. Rautavaaran keskikoulu oli viisivuotinen. Oppilaaksi sai pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen osallistumalla pääsykokeisiin.

Keskikoulussa oli aineenopettajajärjestelmä. Ensimmäisenä lukuvuonna oli seuraavat opettajat:

Sutinen Antti	yhtk. opisk	koulun johtaja, matematiikka, äidinkieli, piirustus 1b, poikien käsityö
Härö Anja	fil. yo	ruotsi, maantiede, luonnonhistoria, pii-rustus 1a, tyttöjen käsityö
Föhr Raili	kansat. op.	tyttöjen voimistelu ja urheilu 1a
Leppänen Antero	kansak.op.	poikien voimistelu ja urheilu
Piirola Eino	kanttori	laulu ja musiikki
Rönkkö Pentti	kirkkoherra	uskonto
Ullgren Helvi	kansak.op.	tyttöjen voimistelu ja urheilu 1b
Huhtanen Simo	yhtk. kand.	Sutisen sijaisena 17.10.–16.11.1960
Martikainen Maija-Liisa	yo	Härön äitiyslomansijaisena 10.4.–9.5.1961

Keskikoulu aloitti toimintansa kirkonkylän kansakoulun ruokasalissa ja kirjastohuoneessa. Opetusryhmiä näet oli kaksi. Kolmantena toimintavuonna aloittaneet opiskelivat seurakuntatalolla. Oppilasasuntolassa oli koululla käytettävissään 12 majoituspaikkaa.

Uuteen keskikoulua varten rakennettuun taloon oppilaat pääsivät syksyllä 1965. Vuonna 1966 valmistuivat erityistilat ja opettajien asuinrakennus. Vuosikymmenen vaihteessa uusikin rakennus kävi liian pieneksi ja opetusryhmiä oli kirjastossa ja seurakuntatalolla. Siksi koulurakennusta jatkettiin vuonna 1970.

Viimeisenä lukuvuonna 1972–73 olleet opettajat

Lehtorit
Kyllikki Heikkinen	englannin kielen lehtori
Eeva Härkönen	toisen kotimaisen ja saksan kielen lehtori
Inkeri Korhonen	matematiikan ja luonnonopin lehtori
Reijo Kärnä	luonnonhistorian ja maantiedon lehtori
Mirja Lehikoinen	äidinkielen ja historian lehtori
Pentti Niemelä	äidinkielen ja historian lehtori
Eeva Regina	toisen kotimaisen ja englannin kielen lehtori
Vilho Regina	matematiikan ja luonnonopin lehtori
Tuntiopettajat
Seppo Minkkinen	uskonto, kuvaamataito, historia
Matti Rinne	musiikki, liikunta, terveysoppi, käsityö
Sirkka Ruuskanen	liikunta, terveysoppi, kuvaamataito
Mauno Tossavainen	äidinkieli, biologia, maantieto, uskonto
Sivutoimiset tuntiopettajat
Toini Heikkinen	kotitalous
Heikki Honkanen	ammatinvalinnanohjaus
Maire Kokkonen	kotitalous
Oke Kumpulainen	käsityö
Liisa Niemelä	käsityö, uskonto, yhteiskuntaoppi
Helvi Timonen	käsityö
Lauri Pietikäinen	metallityöt

Keskikoulun rehtorit

Antti Sutinen	1960–62
Paavo Kettunen	1962–63
Jaakko Virtanen	1963–65
Anna Koivistoinen	1965–68
Leo Laita	1968–72
Pentti Niemelä	1972–73

Vuonna 1973 keskikoulu yhdistyi kansalaiskoulun kanssa peruskoulun yläasteeksi. Jo keskikoulun aloittaneet kävivät sen kuitenkin loppuun.