Kiparin tarina
Kipari – tuo ihmeellisen kaunis paikka Rautavaaralla on ollut monien toiveiden ja tapahtumien tyyssija. Mitä kaikkea se on nähnytkään?
Ympärivuotinen vapaa-aikakeskus
1980-luvulla Suomessa ajateltiin isosti, niin myös Rautavaaralla. Metsäiselle Kiparin- ja Paljakanvaaran sekä Hiekkahäikän ranta-alueille suunniteltiin ympärivuotista vapaa-aikakeskusta. Perustettavan laskettelukeskuksen ympäristöön kaavailtiin mökki- ja rivitalotyyppistä majoitusta, hotellia sekä matkailuvaunualuetta. Suunnitelmissa oli erilaisia pelikenttiä kesäaktiviteeteiksi uimarannan tuntumaan, esiintymislava, vesiliukumäki, venelaituri ja löytyypä suunnitelmista myös uivat saaret rannan tuntumassa.
Rakennussuunnittelutoimisto teki suunnitelmat v. 1986 – 1987 Paljakkavaaran laskettelukeskukselle ja suunnitelman rinnealueen osalta, joka piti sisällään rinteiden raivaukset maansiirtotöineen, hissit, valaistuksen, lumetusjärjestelmän kahdelle rinteelle, pysäköintialueen ja huoltorakennuksen. Suunnitelmissa olivat myös rantavyöhykkeen tiet ja kunnallistekniikka, asuntovaunupaikat, lomamajat, pysäköintialueet, pukusuojarakennus, venelaituri jne. Kaikkien edellä mainittujen alustava kustannusarvio oli yhteensä 18 Mmk ja lisäksi oli suunnitteilla hotelli, jonka kustannusarvio oli alustavasti 25 Mmk.
Ympärivuotinen vapaa-aikakeskus oli tarkoitus rakentaa vaiheittain siten, että ensimmäinen rakennusvaihe toteutettaisiin vuosina 1988 – 1989.
Hiihtohissi ja laskettelurinteet eivät koskaan valmistuneet, mutta hakkuutöitä maastossa ehdittiin toteuttaa. Metsään hakattu hissikuilu on näkyvissä vielä tänäkin päivänä ja sen yläpäähäässä on kalliolla hyvä paikka hieman hengähtää levähdyspenkillä, katsella maisemia ja pohtia miltä alueella näyttäisi nyt jos kaikki suunnitelmat olisivat toteutuneet.
Rohkeutta kaikkien suunnitelmien eteenpäin viemiseen ei loppujen lopuksi löytynyt, mutta seuraava vuosikymmen toi kuitenkin alueelle vilkasta ja kansainvälistä toimintaa.
Ohjaskelkkarata
Kiparin ohjaskelkkarata toteutettiin vuosina 1988 – 1989. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 2 262 000 mk ja Opetusministeriö myönsi avustusta rakennustöiden suorittamiseen kahteen otteeseen. Ohjaskelkkarata oli jäädytetty, noin 900 metrin mittainen ja leveydeltään 3 – 5 metriä, korkeusero 110 metriä. Kiparin ohjaskelkkamäen avajaiskilpailut pidettiin joulukuussa 1989.
Ohjaskelkkaradalla pidettiin 1990-luvulla aktiivisesti kilpailuja ja Rautavaara näkyi niiden kautta myös kansainvälisesti. Rautavaaralla toimi oma yhdistyksensä, Kiparin Kelkkailijat ry.
1990-luvun puolivälissä Kipari kuului Savon liiton tärkeisiin urheilumatkailun kehittämiskohteisiin Puijon ja Tahkon lisäksi.
Ohjaskelkkailu oli suosittu harrastus. Paikalliset laskivat ja harjoittelivat radalla aktiivisesti eikä kolhuiltakaan säästytty.
Katso Rautavaaran kunnan Ohjaskelkkailuesite vuodelta 1991 >
Kansainvälistä kilpailutoimintaa
Kansainvälistä väriä oli nähty Kiparin rinteillä jo aikaisemminkin, mutta ensimmäiset isot kansainväliset kilpailut olivat 12. – 13.12.1992, kun Kiparilla järjestettiin luonnonohjaskelkkailun maailmancupin avauskilpailut. Kisojen arvoa Suomen kannalta nosti se, että laji oli tuolloin meillä suhteellisen nuori, mutta Keski-Euroopassa erittäin suosittu.
Mukaan oli ilmoittautunut 82 laskijaa Ruotsista, Saksasta, Norjasta, Itsenäisten valtioiden yhteistöstä (IVY), Italiasta, Itävallasta ja Suomesta. Taloudellisista syistä alkuperäisistä maista pois jäivät Puola, Sveitsi ja Kanada. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös Kiparin talvimarkkinat.
Kiparilla oli tuolloin myös moottorikelkkareitti ja Rautavaarasta tulikin vuonna 1992 helmikuussa perustetun Moottorikelkkaliiton kotipaikka. Nykyisin moottorikelkkareitti Tahkolta Rautavaaralle kulkee muutaman kilometrin etelämpänä sekä Keyritty-järven jäällä, eikä enää Kiparin rinteillä.
Samana vuonna kiinnostus Kiparin aluetta kohtaan oli suurta ja kesällä kunta teki kaupat kahdeksasta lomatontista. 1990 –luvulla Kiparin – Hiekkahäikän alueelle nousikin mökkejä taajaan.
Kansainvälinen kilpailutoiminta oli lähivuosina vilkasta. 1993 Kiparilla pidettiin Nuorten EM-kilpailut, johon oli ilmoittautunut mukaan kymmenen maata sadan kilpailijan voimin.
1996 Kiparilla pidettiin joulukuussa Red Bull 1. maailmancupin osakilpailu sekä vuoden 1998 maailmanmestaruuskilpailujen esikisat.
Kiparin suuri hetki koitti vuonna 1998, kun radalla järjestettiin ohjaskelkkailun maailmanmestaruuskilpailut tammi-helmikuun vaihteessa. Kisojen järjestäjinä toimivat Suomen Kelkkailuliitto ry, Rautavaaran Isku ja Kiparin Kelkkailijat. Kunnanhallitus asetti ohjaskelkkailun edistämistoimikunnan, jonka tehtäviksi määriteltiin ohjaskelkkakilpailujen valmistelu ja koordinointi, ohjaskelkkailun tunnetuksi tekeminen ja MM-kisojen valmistelu. Kisat olivat merkittävä asia ja kunnan henkilöstön työaikaa varattiin usean eri henkilön työajasta yhteensä noin kolmen henkilötyökuukauden verran kisojen järjestelyihin.
Kilpailujen suojelijana toimi tasavallan presidentti Martti Ahtisaari. Kisoihin liittyi monenlaista oheisohjelmaa. Järjestettiin mm. Suomen suurimmat monotanssit.
Mukana olleet muistavat, että järjestelyiden kannalta sää oli vaikea. Kilpailujen aikaan oli kova pakkanen, pohjoistuuli ja lumituisku. Radan huoltotöitä joutui tekemään kisan aikana lumipyryn vuoksi jatkuvasti ja tämä aiheutti myöhästymistä aikatauluista.
1998 maailmanmestaruuskilpailut jäivät viimeisiksi Kiparilla järjestetyiksi kansainvälisiksi kilpailuiksi.
Video MM-kilpailuista 1998 (Eurosport) >
Ruususen unesta luonnonsuojelualueeksi
Kun kilpailutoiminta Kiparilla hiipui, jäi ohjaskelkkarata oman onnensa nojaan ja alue unohduksiin.
Uutta kehittämistä alkoi viritä Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutoksen myötä vuonna 2013. Ohjaskelkkaradan rakenteet olivat ränsistyneet maastoon. Radan puulaidat, jäähdytysputket ja valotolpat purettiin alueelta noihin aikoihin.
Kiparin-Paljakan alue liitettiin Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOon. Kiparin luonnonsuojelualue perustettiin v. 2017, katso kartta >
Kiparin ulkoilualue
Uudet kehittämistoimet käynnistyivät keväällä 2020, kun kunta sai Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämän avustuksen lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen. Vuosien 2020 – 2022 välisenä aikana rakennettiin kävelijöille ympyräreitti Kiparin kierros, tehtiin entisen ohjaskelkkaradan huoltoreittiä mukaileva alamäkipyöräilyrata maastopyöräilyyn sekä talvikäyttöön mäenlaskureitti. Pystytettiin reittiopasteet ja parkkipaikalle opaste- ja infotaulut. Reitin kosteikkokohtiin rakennettiin pitkospuita ja reitin varrelle asennettiin levähdyspenkkejä. Samassa yhteydessä avattiin Kiparintien alittava vanha, umpeen kasvanut alikulkutunneli käyttöön, joka mahdollistaa siirtymän Kiparin kierrokselta Hiekkahäikän uimarannalle.
Myös tonttikauppa alkoi jälleen käydä Kiparin viereisen Hiekkahäikän alueella ja usean uuden mökin rakentaminen käynnistyi.
Uusi uljas näköalatorni
Kiparin taika piilee paljolti niissä upeissa näköaloissa jotka vaaran laelta aukeavat. Kunnostushankkeen merkittävin uudistus oli uuden näkötornin rakentaminen. 1980-luvulla rakennettu hirsitorni oli tullut tiensä päähän ja päätettiin rakentaa entistä korkeampi torni. Lähes 14-metrinen terästorni valmistui syyskuussa 2022 ja ylätasanteen noustessa puunlatvojen yläpuolelle näkymät aukeavat nyt entistäkin upeampina jokaiseen ilmansuuntaan.
Lähteet: Rautavaaran kunnan arkisto ja aikalaisten kertomukset.
