Kiparin luonto

Kipari on mielenkiintoinen, korkeuseroiltaan vaihteleva kohde, jossa voi kohdata monipuolisesti erilaisia luontotyyppejä pienellä alueella.

Kiparin-Paljakan alueelle perustettiin luonnonsuojelualue vuonna 2017. Kiparin ulkoilualue sijaitsee osittain luonnonsuojelualueella, katso kartta >>

Alue on suojeltu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuus-ohjelma METSOssa.

Kiparin tuntumassa oleva Hiekkahäikän ranta-alue on arvokas paahdealue, jota on kunnostettu syksyllä 2021 osana Helmi-elinympäristöohjelmaa.

Kallio- ja maaperä

Kipari sijoittuu kansallisesti arvokkaaseen Paljakan kallioalueeseen, joka kuuluu noin 14 km pitkään ja 1,5 km leveään vaarajaksoon. Paljakan lakialue on laajalti paljastunut ja kallioinen.

Kiparin-Paljakan alueella kallioperää luonnehtivat kvartsiitti- ja diabaasikivet. Paljakan kvartsiitti  on pääosin vaaleaa, paikoin hieman punertavaa massiivista, ortokvartsiittia, jota leikkaa Paljakan lakialueen tuntumassa useat emäksiset metadiabaasijuonet.

Alueen yleisin maalaji on hiekka.

Kasvillisuus

Alarinteen metsäkasvillisuus on lehtomaista. Metsä on kuusivaltaista, varttunutta iältään 100-150 vuotta vanhaa ja paikoin lähes luonnontilaista. Metsäkuvaa monipuolistavat vanhat koivut ja järeät haavat. Lahopuusto keskittyy notkopaikkoihin, missä kasvillisuus on lehtomaista tai lehtoa. Lahopuukeskittymistä on löytynyt kruunuhaarakasta , joka on harvinainen vanhan metsän laji. Kasvillisuus on muuten tuoretta ja lehtomaista kangasta. Alueelle tyypillisiä ovat myös lähdepurot, joiden varressa kasvillisuus on paikoin lehtoa tai ruohokorpea. Metsän kasvistoon kuuluvat mm. isoalvejuuri, hiirenporras, metsäalvejuuri, käenkaali, korpi-imarre, karhunputki, vanamo, metsätähti, oravanmarja, mustikka ja puolukka.

Kiparinvuoren ylärinteellä on vanhaa kitukasvuista kalliomännikköä.

Eläimet

Alueen eläimistöä ei ole tutkittu tarkemmin. Asukkaiden ja muiden alueella liikkuvien havainnoissa ovat esiintyneet metsäjäniksien lisäksi ainakin ilves, karhu ja ahma, mutta harva liikkuja on kuitenkaan päässyt niitä ainakaan jälkiä enempää näkemään.

Lähteet:

FCG Finnish Consulting Group Oy. 2021. Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutos/kaavaselostus. Rautavaaran kunta.

Julkunen, Jari. 2013. METSO-arvio. Pohjois-Savon ELY-keskus