Takaisin

Tervehdyspuhe, Työttömien 22. Piispansauva tapahtuma 27.3.2018

TERVEHDYSPUHE  TYÖTTÖMIEN 22. PIISPANSAUVA-TAPAHTUMAN PÄÄJUHLASSA  27.3.2018 RAUTAVAARALLA MONITOIMITALO

 

 Arvoisa piispa Jari Jolkkonen ja Hyvä Työttömien 22. Piispansauva-tapahtuman juhlayleisö!

Rautavaaran kunnan kunnanjohtajana ja peruskuntalaisena (kunnan asukasluku 31.12.2017:1.692) minulla on erittäin mieluisa tehtävä esittää kunnan tervehdys tässä perinteisessä Työttömien 22. Piispansauva-tapahtuman pääjuhlassa.

Rautavaara kunta on ollut itsenäinen kunta vuodesta 1874.  Kunnan luottamushenkilöt ja kunnan henkilökunta ovat yksimielisesti Rautavaaran itsenäisyyden kannalla. Tämä on kirjattu KUNTASTRATEGIA-2030-asiakirjaan, jonka kunnanvaltuusto yksimielisesti hyväksyi  kokouksessa nro 9/18.12.2017 §:ssä 96.

Kunnan Visio 2030: Rautavaara-maalaisjärjellä yhdessä tulevaisuuteen.

Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva, luon-nonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä kunta.

Se on meidän päämäärämme, joka velvoittaa hoitamaan yhteisiä asioita niin, että itsenäisyys voi säilyä. Avainkysymys on terve kuntatalous ja toisaalta vähintään kohtuulliset kunnalliset lähipalvelut. Kunta luo mahdollisuudet eri toimijoille. Tällä hetkellä nämä itsenäisyyden reunaehdot talouden osalta ovat kunnossa. Rautavaaran kunnan vuoden 2018 talousarvio on ylijäämäinen +174.152 euroa. Vuosina 2016 ja 2017 tehty ja vuoden 2018 talousarvion mukaan toteutettava talouden tasapainotus oli yhteensä n. 1.706.000 euroa. Kunnan tase on vahva (TP 31.12.2017): kertynyt kumulatiivista ylijäämää 5,5milj.euroa. Kunnan tilinpäätös vuodelta 2017 on ylijäämäinen +785.373 euroa. Tilikauden tulos euroa/asukas Pohjois-Savon 18 kunnista kolmanneksi paras heti Pielaveden ja Sonkajärven kuntien jälkeen.

Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2019-2020 taloussuunnitelma turvaa itsenäisen Rautavaaran kunnan lähipalvelut  ja se on siirtymäkauden budjettiesitys (Unto VII), jossa tavoitteena on sujuva arki.  Kuntastrategiatyössä kohdistamme kaikki toimenpiteet Elinvoimaan, Talous ja yhteistyöhön, Palveluihin ja kuntalaisiin sekä Johtamiseen ja henkilöstöön.  Rautavaaran kunta on Tulevaisuusmatkalla. Isojen muutosten tuulissa.

Oman arvioni mukaan, jos se pelkästään meistä kiinni, voimme säilyttää itsenäisen Rautavaaran, jos sitä riittävän yksimielisesti tahdomme. Kunta täyttää 144 vuotta 12.9.2018.

Nyt kunnan historian suurin haaste on SoTe-uudistus.  Selvennän hieman, kuinka tärkeästä asiasta Rautavaaran kuntalaisille on kysymys. Meillä on siis vajaat 2 vuotta aikaa va-mistautua asiaan. Kun SoTe- ja Maku eli maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020, on se Suomen 100-vuoden historian suurin uudistus, joka koskettaa jokaista rautavaaralaista (1.692 asukasta). Uudistuksessa perustetaan Suomeen 18 maakuntaa. Yksi näistä maa-kunnista on Pohjois-Savo, joka järjestää kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut.

Maakunnalle siirtyvät myös Pohjois-Savon työ- ja elinkeinopalvelut, lomituspalvelut, ympäristöterveydenhuolto eli eläinlääkärit ja terveystarkastajat, maaseudun kehittäminen, ympäristön hoito, liikennejärjestelmän suunnittelu, aluekehittäminen ja alueiden käytön palvelut sekä Pelastustoimi. Maakuntauudistuksen puolelta Pohjois-Savon maakuntaan siirtyy noin 1.700 hlöä ja SoTe-uudistuksen puolelta noin 11.200 hlöä. Tukipalveluista: ruokahuolto, siivous, kiinteistönhoito ja ict siirtyy kunnilta yhteensä noin 1.200 hlöä.  Kaikkiaan n. 13.000 hlöä ja budjetti on 1 miljardi euroa.

Rautavaaran kunnan nykyisestä 125 henkilöstöstä siirtyy 61 hlöä. Lisäksi erikoissairaanhoidosta vastaavat Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Kuopion yliopistollinen sairaala KYS sekä perusterveydenhoidosta ja vanhusten laitoshoidosta vastaava KYSTERI siirtyvät maakunnan järjestettäväksi.

Nykyisin KYS vastaa erikoissairaanhoidosta ja kunnat vastaavat perusterveydenhoidosta meillä KYSTERI/Koillis-Savon palveluyksikkö.

SoTe- ja maakuntauudistusta valmistelusta vastaa 1.7.2017 aloittanut Pohjois-Savon väliaikaisen toimielin VATEPOS. Maakuntaliitton hallitus on valinnut VATEPOSeen Rautavaaran kunnasta kunnanjohtajan ja hänelle varajäseneksi perusturvajohtajan.

Kantani on selvä kuin pläkki: Yhteistyöllä tulemme tästäkin selviytymään.  

Ulkopuoliset tekijät: Juha Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa julkisen talouden osalta tehdään päätökset ja rakenteelliset uudistukset 10 mrd.euron kestävyysvajeen poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Näitä reformeja ovat: eläkeuudistus, SoTe-uudistus/Pohjois-Savossa PoSoTe eli kustannuksia pitää alentaa 3mrd euroa, Valinnanvapauslaki, kuntien normitalkoot, Maakuntauudistus eli Maku (maakuntaliitot ja valtion alue- ja paikallishallinto yhteen), Tulevaisuuden kunta sekä valtionosuusuudistus.  

Eduskunnan eri valiokunnissa on jo 41 uudistukseen liittyvää lakia pientä sääntöä vaille valmiina. Normeja piti vähentää, mutta näyttää käyvän päinvastoin.  Lainsäädännön pakkopaita kasvaa.

Kunta ei ole vain alueellinen hallintoyksikkö, vaan kunnalla on paljon laajempi ja syvempi merkitys asukkailleen 1.1.2020 alkaen. Oma kunta on monelle oman identiteetin olennainen osa.  Kunnan omassa hallintouudistuksessa 1.6.2017 alkaen entinen sivistyslauta-kunta muutettiin hyvinvointilautakunnaksi.  Maakunta- ja SoTe uudistuksen 1.1.2020 jälkeenkin kunta vastaa edelleen kunnan opetus- ja sivistystoiminnasta ja hyvinvoinnin edistämisestä yhteistyössä seurakuntien, yhdistysten ml. Rautavaaran Työraitti ry ja muiden yhteisöjen kanssa. Hyvinvointi-lautakunnan tulosalueeseen kuuluvat: varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukio, vapaa sivistystyö (Kuopion kansalaisopisto), kirjasto, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimet sekä ruokahuolto ja siivouspalvelut. 

Kunnan oma lukio tulee säilyttää, koska se on kunnan ainoa toisen asteen koulu. Lukion säilyttämisestä ja kehittämisestä on saatu runsaasti uutta tietoa avoimessa keskustelutilaisuudessa 14.11.2017 ja erityisesti hallintolain § 41 mukaisesti pyydetyissä kirjallisissa lausunnoissa: eri yhdistysten ja 16 henkilön lausumat sekä Ilkka Roinisen järjestämässä Kansalaisadressissa  yhteensä 152 hlöä esittävät yksimielisesti: Säilytetään Rautavaaran lukio. Lukiolla on iso merkitys kunnan elinvoimaisuuteen. Lukio vahvistaa kunnan muiden palveluiden säilymistä. Toivon, että lukion kehittämistyöryhmän työ kantaa hedelmää ja lukio säilyy kunnassa 1.1.2020 jälkeenkin.    Vaikka me suomalaiset olemme pieni kansa, olemme menestyneet hyvin maailman kansojen joukossa. Eräs Suomen menestystekijä on ollut yhteistyö. Yhteistyötä, yhteisiä ponnistuksia ja yhteisymmärrystä tarvitaan edelleen yhtä suuresti kuin menneinä vuosina.

Oikeudenmukaisuus, ahkeruus, rehellisyys ja luotettavuus ovat menestyvän kunnankin tärkeitä arvoja. Sukupuolten välinen tasa-arvo on osa oikeudenmukaisuutta samoin kuin kokemuksen arvostus (hiljainen tieto)  ja nuorten tasa-arvo.

Me rautavaaralaiset tarvitsemme nyt tervettä itsetuntoa. Terve ja vahva itsetunto mahdollistaa, että me otamme vastuun itsestämme, läheisistämme ja omasta kunnastamme.

Kunta tarvitsee aktiivisia ihmisiä, jotka tekevät työtä kunnan ja samalla oman menestyksensä puolesta. Syyttelyyn/mollaamisen ei pitäisi olla mitään aihetta. Oman arvonsa tunteva kuntalainen ei anna pelolle ja vihalle valtaa.

Vaikka katse tulevaisuus on tärkeä, yhtä tärkeä on tuntea mennyttä. Historian tuntemuksesta on suurta hyötyä, kun suunnittelemme tulevaisuutta. Vaikka emme ole menneisyyden vankeja, kannattaa siitä ottaa oppia. Meitä muistuttaa: Vaaralla palaa raivaajan tuli-muistomerkki virastotalon edessä. Paljastettu 12.9.1974 Rautavaaran kunta 100 vuotta.

Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen millainen kuntamme on tulevina vuosikymmeninä. Tulevaisuuteen kannattaa katsoa rohkeasti, ennakkoluulottomasti ja menneistä kokemuksista oppia ottaen.  Miten Sinä suhtaudut jatkuvaan muutokseen?

Loppusanat:

Tänään vietämme Rautavaaran kunnassa Työttömien 22. Piispansauva-tapahtuman pääjuhlaa. Tämä päivä on teidän kaikkien juhlapäivä.  Kunpa muistaisimme aina kohdata toinen toisemme, ihmisen ihmisenä, sillä yhdessä me olemme vahvoja.  Vaikka sitä on vaikea myöntää, me todella tarvitsemme toisiamme. Pitäkäämme siis yhdessä huolta kaikesta siitä hyvästä ja kauniista, mitä meillä on, arvostaen ja toisia kunnioittaen.    

Hyvä Juhlaväki!

 

Kunnan  puolesta esitän kiitokset kaikille tämän juhlan järjestelyihin osallistuneille.  Ilman päämäärätietoista yhteistyötä ei tänäkään tilaisuutta olisi saatu aikaan.

 

Toivotan kunnan ja omasta puolestani kaikille Teille mukavaa PIISPANSAUVA-TAPAHTUMAN PÄÄJUHLAA sekä runsaasti voimia ja terveyttä.

 

Maanantaina 30.11.2015 102-vuotiaana kuolleen sotaveteraani Hannes Hynösen sanoin:

”Kyllä elämä on sitä varten annettu, että se kannattaa elää ja olla siitä kiitollinen”.

 

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100 ja sp: unto.murto@rautavaara.fi