Takaisin

Tervehdyspuhe Suomen itsenäisyyspäivän 100-vuotisjuhlatilaisuus 6.12.2017/Monitoimitalo

 

TERVEHDYSPUHE  SUOMEN ITSENÄISYYSPÄIVÄN 100-VUOTISJUHLA-TILAISUUS 06.12.2017/Monitoimitalo

- kj Unto Murto

 

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Arvoisat kotirintaman vastuunkantajat, Hyvä 100-vuotis Itsenäisyyspäivän juhlayleisö!

Rautavaaran kunnan ja seurakunnan jäsenenä (kunnan asukasluku lokakuussa 2017: 1.689) minulla on erittäin mieluisa tehtävä esittää tervehdys perinteisessä kunnan ja seurakunnan yhteisessä Itsenäisyyspäivän juhlassa. Olen voinut osallistua juhlan järjestämiseen seitsemän (7) kertaa, vuodesta 2011 alkaen. Aloitin kunnanjohtajan virassa 1.2.2011.

Tänä vuonna, kun Suomen itsenäistymisestä on kulunut 100 vuotta. Sotiin osallistui yhteensä noin 600.000 miestä ja 100.000 naista. Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita. Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi. Palanneistakin joka neljäs oli saanut pysyvän sotavamman. Syksyllä 2017 sotiemme veteraaneja on joukossamme 15.000, heistä sotainvalideja on 2.000. Kunniakansalaistemme keski-ikä on jo lähes 93 vuotta. Rautavaaralla rintamaveteraaneja on 4 ja lottia 2.  Rautavaaran viimeinen sotainvalidi on Yrjö Korkalainen (95 vuotias) asuu kotonaan Korpimäessä. Korkalaisen sotataival alkoi 19 vuotiaana vuoden 1941 syyskuussa ja pääsi siviiliin 19.11.1944.

Suomen valtiollinen itsenäisyys on nuori, sadan vuoden ikäinen. Itsenäisen Suomen taival ei ole ollut helppo. Heti alussa 1918 jouduttiin veljessotaan. Kun nuoren itsenäisen valtion elämä alkoi vakiintua, itsenäisyyttä jouduttiin puolustamaan kahdessa sodassa. Sodat toivat mukanaan valtavasti inhimillistä kärsimystä. Sodat jättivät jälkeensä 30.000 leskeä ja yli 50.000 sotaorpoa. Yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa.  Edessä oli jälleenrakennustyö, raskaiden sotakorvauksien maksaminen ja Karjalan evakkojen asuttaminen. Oman sukuni Murron juuret ovat Karjalan Suojärveltä. Oli sopeuduttava muutoksiin.  Kovalla työllä Suomi selvisi rauhanaikaan ja hyvinvointiyhteiskuntaan. 

 

Pariisin rauhansopimus solmittiin vuonna 1945. Samalla päättyivät Suomen osalta II maailmansotaan liittyneet sotatoimet.  Kansallisen Veteraanipäivän vietto 27.4. muistuttaa meille kaikille sotiemme veteraanien uhrista Isänmaan pelastamiseksi, erityisesti vuosina 1939-1945. Toisen maailmansodan aikana Suomi joutui käymään kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja kääntämään aseensa vuoden 1944 syyskuussa entistä liittolaista Saksaa vastaan. Lapin sota päättyi 27.4.1945.  

Itsenäisyydestä olemme joutuneet maksamaa hinnan, jota ei voi rahassa mitata. Raskasta varmaan oli, kun Suomen helmoista leikattiin Karjalan alue ja toinen käsivarsi katkaistiin Petsamon seudulta.

Pariisin rauhansopimuksessa määrättiin Suomi maksamaan nykyrahassa noin 4 miljardin euron sotakorvaukset Neuvostoliitolle.

Tänään oma kotikuntamme Rautavaara on itsenäinen kunta. Kunnan luottamushenkilöt ja kunnan henkilökunta ovat yksimielisesti Rautavaaran itsenäisyyden kannalla. Tämä on kirjattu KUNTASTRATEGIA-2030-asiakirjaan, jonka kunnanvaltuusto yksimielisesti hyväksyi 140-vuotisjuhlakokouksessa 26.8.2014 §:ssä 27.

 

Kunnan Visio 2030: Eloa, Iloa ja Älyä = Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva, luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä kunta.

Se on meidän päämäärämme, joka velvoittaa hoitamaan yhteisiä asioita niin, että itsenäisyys voi säilyä. Avainkysymys on terve kuntatalous ja toisaalta vähintään kohtuulliset kunnalliset lähipalvelut. Kunta luo mahdollisuudet eri toimijoille. Tällä hetkellä nämä itsenäisyyden reunaehdot talouden osalta ovat kunnossa. Rautavaaran kunnan vuoden 2018 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2019-2020 on saatu valmiiksi. Kunnanvaltuusto käsittelee sen 18.12.2017.  Kunnan vuoden 2018 talousarvioehdotus on ylijäämäinen +174.152 euroa. Tänä vuonna tehty ja vuoden 2018 talousarvion mukaan toteutettava talouden tasapainotus on yhteensä noin 1.706.000 euroa.   Kunnan tase on vahva (tilanne 31.12.2016) kertynyt kumulatiivista ylijäämää 4.685.042 euroa. 

Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2019-2020 taloussuunnitelma turvaa itsenäisen Rautavaaran kunnan lähipalvelut ja se on siirtymäkauden budjettiesitys (Unto VII), jossa tavoitteena on sujuva arki.  Kuntastrategiatyössä kohdistamme kaikki toimenpiteet Elinvoi-maan, Talous ja yhteistyöhön, Palveluihin ja kuntalaisiin sekä Johtamiseen ja henkilöstöön. Rautavaaran kunta on Tulevaisuusmatkalla. Isojen muutosten tuulissa.

Oman arvioni mukaan, jos se pelkästään meistä kiinni, voimme säilyttää itsenäisen Rautavaaran, jos sitä riittävän yksimielisesti tahdomme. Kunta täytti 143 vuotta 12.9.2017.

Nyt kunnan historian suurin haaste on SoTe-uudistus.  Selvennän hieman, kuinka tärkeästä asiasta Rautavaaran kuntalaisille on kysymys. Meillä on siis vajaat 2 vuotta aikaa valmistautua asiaan. Kun SoTe- ja Maku eli maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020, on se Suomen 100-vuoden historian suurin uudistus, joka koskettaa jokaista rautavaaralaista (1.700 asukasta). Uudistuksessa perustetaan Suomeen 18 maakuntaa. Yksi näistä maakunnista on Pohjois-Savo, joka järjestää kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut.

Maakunnalle siirtyvät myös Pohjois-Savon työ- ja elinkeinopalvelut, lomituspalvelut, ympäristöterveydenhuolto eli eläinlääkärit ja terveystarkastajat, maaseudun kehittäminen, ympäristön hoito, liikennejärjestelmän suunnittelu, aluekehittäminen ja alueiden käytön palvelut sekä Pelastustoimi. Maakuntauudistuksen puolelta Pohjois-Savon maakuntaan siirtyy noin 1.700 hlöä ja SoTe-uudistuksen puolelta noin 11.200 hlöä. Tukipalveluista: ruokahuolto, siivous, kiinteistönhoito ja ict siirtyy kunnilta yhteensä noin 1.200 hlöä.

Rautavaaran kunnan nykyisestä 131,5 henkilöstöstä siirtyy 65 hlöä. Lisäksi erikoissairaanhoidosta vastaavat Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Kuopion yliopistollinen sairaala KYS sekä perusterveydenhoidosta vastaava KYSTERI siirtyvät maakunnan järjestettäväksi.

Nykyisin KYS vastaa erikoissairaanhoidosta ja kunnat vastaavat perusterveydenhoidosta meillä KYSTERI/Koillis-Savon palveluyksikkö ylilääkäri Esa Häklin johdolla. SoTe- ja maakuntauudistusta valmistelusta vastaa 1.7.2017 aloittanut Pohjois-Savon väliaikaisen toimielin (VATEPOS). Maakuntaliitton hallitus on valinnut VATEPOSeen Rautavaaran kunnasta kunnanjohtajan ja hänelle varajäseneksi perusturvajohtajan.

 

Kantani on selvä kuin pläkki: Yhteistyöllä tulemme tästäkin selviytymään.  

 

Ulkopuoliset tekijät: Juha Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa julkisen talouden osalta tehdään päätökset ja rakenteelliset uudistukset 10 mrd. euron kestävyysvajeen poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Näitä reformeja ovat: eläkeuudistus, SoTe-uudistus/Pohjois-Savossa PoSoTe eli kustannuksia pitää alentaa 3mrd euroa, Valinnanvapauslaki, kuntien normitalkoot, Maakuntauudistus eli Maku (maakuntaliitot ja valtion alue- ja paikallishallinto yhteen), Tulevaisuuden kunta sekä valtionosuusuudistus.  

Eduskunnassa on jo 41 uudistukseen liittyvää lakia pientä sääntöä vaille valmiina. Normeja piti vähentää, mutta näyttää käyvän päinvastoin.  Lainsäädännön pakkopaita kasvaa.

Kunta ei ole vain alueellinen hallintoyksikkö, vaan kunnalla on paljon laajempi ja syvempi merkitys asukkailleen 1.1.2020 alkaen. Oma kunta on monelle oman identiteetin olennainen osa.  Kunnan omassa hallintouudistuksessa 1.6.2017 alkaen entinen sivistyslauta-kunta muutettiin hyvinvointilautakunnaksi.  Maakunta- ja SoTe uudistuksen 1.1.2020 jälkeenkin kunta vastaa edelleen kunnan opetus- ja sivistystoiminnasta ja hyvinvoinnin edistämisestä yhteistyössä seurakuntien, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Hyvinvointi-lautakunnan tulosalueeseen kuuluvat: varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukio, vapaa sivistystyö (Kuopion kansalaisopisto), kirjasto, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimet sekä ruokahuolto ja siivouspalvelut. 

Kunnan oma lukio tulee säilyttää, koska se on kunnan ainoa toisen asteen koulu. Lukion säilyttämisestä ja kehittämisestä on saatu runsaasti uutta tietoa avoimessa keskustelutilaisuudessa 14.11.2017 ja erityisesti hallintolain § 41 mukaisesti pyydetyissä kirjallisissa lausunnoissa: eri yhdistysten ja 16 henkilön lausumat sekä Ilkka Roinisen järjestämässä Kansalaisadressissa yhteensä 152 hlöä esittävät yksimielisesti: Säilytetään Rautavaaran lukio. Lukiolla on iso merkitys kunnan elinvoimaisuuteen. Lukio vahvistaa kunnan muiden palveluiden säilymistä. Toivon, että lukion käsittely palautetaan hyvinvointilautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi kunnan hallintosäännön mukaisesti.   

Vaikka me suomalaiset olemme pieni kansa, olemme menestyneet hyvin maailman kansojen joukossa. Eräs Suomen menestystekijä on ollut yhteistyö. Yhteistyötä, yhteisiä ponnistuksia ja yhteisymmärrystä tarvitaan edelleen yhtä suuresti kuin menneinä vuosina.

Oikeudenmukaisuus, ahkeruus, rehellisyys ja luotettavuus ovat menestyvän kunnankin tärkeitä arvoja. Sukupuolten välinen tasa-arvo on osa oikeudenmukaisuutta samoin kuin kokemuksen arvostus (hiljainen tieto) ja nuorten tasa-arvo.

Me rautavaaralaiset tarvitsemme nyt tervettä itsetuntoa. Terve ja vahva itsetunto mahdollistaa, että me otamme vastuun itsestämme, läheisistämme ja omasta kunnastamme.

Kunta tarvitsee aktiivisia ihmisiä, jotka tekevät työtä kunnan ja samalla oman menestyksensä puolesta. Syyttelyyn/mollaamisen ei pitäisi olla mitään aihetta. Oman arvonsa tunteva kuntalainen ei anna pelolle ja vihalle valtaa.

Presidentti John F. Kennedyä mukaillen: Älkäämme miettikö vain sitä, mitä Suomi ja kotikunta voi tehdä meidän hyväksemme, vaan miettikäämme, mitä me voimme tehdä Suomen ja kotikuntamme hyväksi.

Vaikka katse tulevaisuus on tärkeä, yhtä tärkeä on tuntea mennyttä. Historian tuntemuksesta on suurta hyötyä, kun suunnittelemme tulevaisuutta. Vaikka emme ole menneisyyden vankeja, kannattaa siitä ottaa oppia.

Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen millainen isänmaamme on tulevina vuosikymmeninä. Tulevaisuuteen kannattaa katsoa rohkeasti, ennakkoluulottomasti ja menneistä kokemuksista oppia ottaen.  Miten Sinä suhtaudut jatkuvaan muutokseen. Osaammeko sopeutua?

 

Loppusanat:

Tänään vietämme Rautavaaran kunnassa Suomen Itsenäisyyspäivän 100-vuotisjuh-laa. Millä mielin?  Vastaan meidän kaikkien puolesta, kiitollisin mielin.  Olemme saaneet elää yli 70 vuotta rauhan aikaa.  Maailmassa on tällä hetkellä käynnissä yli 60 erilaista sotaa. 

 

Parhaiten tämän tietävät kanssamme vielä elävät sotiemme veteraanit.  Tämä päivä, on ennen kaikkea heidän juhlapäivänsä.  Haluankin lopuksi tervehtiä aivan erityisellä kunnioituksella kaikkia heitä ja heidän puolisojaan.  

 

Hyvä Juhlaväki!

Tulevaisuuden rakentajien sukupolvi juhlisti Suomea jo tiistaina 5.12.2017, kun valtakunnalliseen Lasten itsenäisyysjuhlaan oli kutsuttu 10-vuotiaita kaikista Suomen kunnista.  Juhlassa olivat mukana rautavaaralaiset Aleksi Rautiainen ja Olga Turunen. Tämä on tosi hienoa. Lapsissa ja nuorissa on kuntamme tulevaisuus.

 

Kunnan puolesta esitän kiitokset kaikille tämän juhlan järjestelyihin osallistuneille.  Ilman päämäärätietoista yhteistyötä ei tänäkään tilaisuutta olisi saatu aikaan.

 

Toivotan kunnan ja omasta puolestani kaikille Teille mukavaa 100-vuotisJUHLAA sekä runsaasti voimia ja terveyttä.

 

Maanantaina 30.11.2015 102-vuotiaana kuolleen sotaveteraani Hannes Hynösen sanoin:

”Kyllä elämä on sitä varten annettu, että se kannattaa elää ja olla siitä kiitollinen”.

 

Rautavaaran viimeisen sotainvalidi Yrjö Korkalaisen toivomus 100-vuotiaalle Suomelle: ”Kun saisi kansa pysyä vapaana. Kenenkään ei tarvitsi enää joutua taisteluihin.”

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100

sp: unto.murto@rautavaara.fi