Takaisin

Rautavaaran Lentokeskuksen kehittäminen

Rautavaaran Lentokeskuksen kehittäminen

 

Pohjois-Savon liiton seutujohtaja Paula Qvick ja maakunta-insinööri Patrick Hublin vierailivat torstaina 28.6.2018 Rautavaaran Lentokeskuksessa. Isäntinä toimivat Rautavaara Säätiön hallituksen jäsenet pj Kari Ylihärsilän johdolla. Lentokeskus tarjoaa erinomaiset puitteet purje- ja moottorilentoon sekä kevyt ilmailuun, laskuvarjourheiluun ja lennokkiharrastukseen.

 

 

Rautavaara Lentokeskus tarjoaa purjelentäjille muista valta-kunnallisesti merkittävistä harrasteilmailukeskuksista poiketen vapaan ilmatilan. Vaikka 50 kilometrin päässä toimii vilkas Rissalan sotilaskenttä, saavat purjelentäjät omalla reviirillään, purjelentoalueella, lähes rajattomat toimintaedellytykset ruuhkasuomen taistellessa ilmatilansa sadoista metreistä.

 

Osansa kiitoksesta saa tietenkin harrasteilmailuun myönteisesti suhtautuva Kuopion lentoasema ja Karjalan lennosto.

 

Tärkein Rautavaaran ilmailukeskuksen toiminnassa on ehdottomasti sen antama mahdollisuus ilmailun harrastamiseen. Siellä ovat monet nuoret saaneet ensimmäisen kosketuksen lentämiseen ja siitä saamansa alkusysäyksen jälkeen jatkaneet alalla eri ammateissa. Monet ovat löytäneet lentämisestä kehittävän ja mielenkiintoisen harrastuksen.

 

Eivät tienneet savolaiset ja kainuulaiset ilmailun pioneerit millaisen prosessin käynnistivät Rautavaaran metsittyneen sotilaskentän raivauksellaan yli 30 vuotta sitten. Silloisten puurtajien jalanjälkiä seuraten ja uusia polkuja tallaten on Rautavaaran korpeen luotu valtakunnallisesti merkittävä ja arvostettu harrasteilmailukeskus.

 

Ilmailukeskus tarjoaa nykyisin kaikkien lajien ilmailijoille mainiot fyysiset ja toiminnalliset olosuhteet, joita tulee edelleen kehittää Rautavaaran Kangaslahden kylässä sijaitseva, alkujaan ilmavoimien käyttöön rakennettu lentokenttä on 35 vuoden ajan ollut lukemattomien ilmailuharrastajien kesäkausien toimintapaikka. Ilmailukeskuksen ylläpitäjänä on 24.4.1966 perustettu Rautavaara-säätiö.

 

Kun Karjalan lennosto siirtyi kesällä 1961 Kuopion lentoasemalle, Rissalaan ja sai suihkukonekaluston, niin syntyi kahden ilmailumuodon, sotilaslentämisen ja purjelennon välille eräänlainen ristiriita. Ne eivät voineet turvallisesti toimia samanaikaisesti Rissalassa.

 

Alusta alkaen ymmärsivät jo vuosikausia kentällä toimineet purjelentäjät, että vähäinen viikonlopun aika ei heille riittäisi, vaan olisi löydettävä joku muu ratkaisu. Kuopion ympäristössä oli 100 kilometrin säteellä muutamia sodanaikaisia lentokenttiä, joihin katseet kohdistuivat. Kentät tutkittiin ja todettiin, että Suonenjoen ja Nerkoon kentät eivät enää soveltuneet käyttöön, ja jäljellä oli vain Rautavaara.

 

Syksyllä 1965 syntyi yksimielinen päätös kaikesta huolimatta saada Rautavaaran kentästä Kuopion Ilmailuyhdistyksen uusi tukikohta. Mukaan olisivat tulossa myös Kajaanin Ilmailu-kerho ja kenties Kuhmon Ilmailukerho. Puolustusministeriö antoi luvan kentän raivaamiseen ja käyttöön jo syksyllä -65 ja siitä se alkoi. Jokainen viikonloppu suunnistivat purjelentäjät Rautavaaralle kajaanilaisten kanssa ja parimetriset männyntaimet alkoivat hävitä kiitoteiltä.

 

Rautavaara-säätiön perustivat Kuopion, Kajaanin ja Kuhmon ilmailukerhot, Kuopion kaupunki, Nilsiän, Rautavaaran ja Varpaisjärven kunnat, Rautavaaran ja Varpaisjärven osuuskassat sekä eräät yksityishenkilöt. Säätiön sääntöehdotus hyväksyttiin ja valittiin toimikunta hoitamaan säätiön rekisteröinti. Oikeusministeriö hyväksyi säännöt vasta 29.12.1966.

 

Skoy eli Suunnittelukeskus Oy laati 31.10.2006 loppuraportin Rautavaaran lentokenttäalueen matkailukäytön lisäämisestä. Hanke toteutettiin Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n ja Rautavaaran kunnan yhteishankkeena.

 

Lentokenttäalueen maapohjan omistaa Metsähallitus, puolustusministeriö luopui kentän omistuksesta vuonna 2002.  Metsähallitus vuokrasi alueen Rautavaara Säätiölle vuoteen 2034 saakka. Rautavaaralla ei ole lentokorkeusrajoituksia.

 

Rautavaaran Lentokeskuksen kehittämisen tavoitteena on laajentaa ja monipuolistaa kenttäalueen käyttöä, löytää uusia toteuttamiskelpoisia kehittämiskohteita ja aukoa kehitystyötä jarruttavia solmuja sekä markkinoida Hiekkahäikän alueen tontteja, jossa energiataloudellinen asuminen ja ilmailuharrastus on mahdollista toteuttaa. Hiekkahäikän ranta-asemakaava toimii suunnannäyttäjänä.

 

Vuonna 2017 perustettu Paljakan luonnonsuojelualue vain parantaa Hiekkahäikän tonttien markkinointia.

 

Lentokeskuksessa tapahtumia vuonna 2018:

- Riippuliidon SM-kisat (9.6.-16.6)
- 2 Lennokkileiriä (kevät- ja syysleiri)
- Matkamotoristien ajoharjoittelupäivä
- Purjelennon matkalentoleiri  tulossa (30.6.-8.7.2018)
- Pohjoismainen Purjelentopäivä 25.8.2018 (Markkinointitapahtuma)

 

Vuonna 2019:

- Suunnistuksen FIN 5 kilpailutapahtuma heinäkuussa
- Karjalan Lennoston valatilaisuus 

 

 

On päivän selvää, että Rautavaaran Lentokeskuksen kehittäminen saa Pohjois-Savon liiton 28.6.2018 vierailulla aivan uutta puhtia tekeillä olevaan Maakuntakaava 2040 vaiheeseen 2.

 

Tavoite: Luodaan Lentokeskukseen 4-10 työpaikkaa.

 

 

Unto Murto

kunnanjohtaja