Takaisin

Rautavaaran kunta 1.7.2017 Juhlapuhe

RAUTAVAARAN KUNTA
kunnanjohtaja Unto Murto

JUHLAPUHE VIKTOR KLIMENKO SUOMI 100-KONSERTTI
lauantaina 1.7.2017 klo 16.30 Monitoimitalo, Rautavaara

 

Arvoisa 100-Juhlakonsertin väki
Tänä vuonna vietettävän veteraanipäivän tunnuksena on:
Kansallinen veteraanipäivä – Sinun veteraanipäiväsi. Pääjuhlaa vietettiin 27.4.2017 Lahdessa.

 

Tämä Viktor Klimenko Suomi 100- konsertti on osa Suomi 100-vuotta ohjelmakokonaisuutta, jota vietämme kuluvana vuonna Rautavaaran kunnassa.  Taiteilija  Viktor Klimenko on ollut mukana vaikuttamassa Suomen kulttuurielämässä 58 vuotta.  Se on yli puoli vuosisataa Suomen 100 vuoden itsenäisyydestä. Erityisesti tämä konsertti on kohdistettu veteraaneille, jotka ovat olleet ratkaisevassa asemassa Suomen itsenäisyyden saavuttamisessa.

 

1. Palanen Itsenäisen Suomen 100-vuotishistoriasta

Maamme itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys.  Monet tekijät johtivat lopulta siihen, että eduskunta hyväksyi kuudes joulukuuta 1917 itsenäisyysjulistuksen.  Pienen Suomen rooli historian näyttämöllä on ollut vuosisatojen ajan suurvaltojen jännitteiden sijaiskärsijänä kulloisenkin isännän alaisuudessa.

Lapin sota päättyi 27.4.1945.  Sotiemme veteraanien juhlapäiväksi otettua Lapin sodan päättymispäivää on vietetty vuodesta 1987 Kansallisena veteraanipäivänä. Juhlapäivää kunnioitetaan juhlaliputuksella ja elossa olevien sotaveteraanien muistamisella. Kansallista veteraanipäivää vietetään Lapin sodan päättymisen vuosipäivänä muistoksi siitä, että aseet rintamillamme vaikenivat ja viimeinen saksalainen poistui maastamme tuona kyseisenä päivänä 72 vuotta sitten. Veteraanipäivä on valtiovallan tunnustus maan itsenäisyyden puolustajille. Veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta.  Tänä vuonna Suomen tasavalta täyttää 100-vuotta.

Samalla päättyivät Suomen osalta II maailmansotaan liittyneet sotatoimet.  Pariisin rauhan-sopimus solmittiin vuonna 1945.

 

Kansallisen Veteraanipäivän vietto muistuttaa meille kaikille sotiemme veteraanien uhrista Isänmaan pelastamiseksi, erityisesti vuosina 1939-1945. Toisen maailmansodan aikana Suomi joutui käymään kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja kääntämään aseensa vuoden 1944 syyskuussa entistä liittolaista Saksaa vastaan.

Kovista taisteluista ja niistä seuranneista raskaista menetyksistä huolimatta tämä pieni, mutta sisukas maa selvisi sotavuosista joutumatta kertaakaan antautumaan.  Se säästyi miehitykseltä ja säilytti itsenäisyytensä ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen, joka nojaa pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon. On mahdotonta kuvitella, mitä olisi seurannut, jos Suomi olisi miehitetty ja itsenäisyys menetetty.   Meidän oli maksettava sotakorvaukset, luovutettava Karjala, Petsamo  ja sijoitettava yli 400.000 kansalaista (ml. karjalaiset ja pinta-alasta yli 11%) yhteisen pienentyneen maamme eri osiin. 

 

Arvoinamme ovat olleet: vapaus, kansanvalta, pohjoismainen hyvinvointi ja oma suoma-lainen kulttuuri. 
 

Talvi- ja jatkosodassa maanpuolustustehtävissä oli kaikkiaan yli 500.000 miestä ja 240.000 naista. Yhteensä vuosien 1939-1945 sodissa kaatui 100.000 henkilöä ja haavoittui 300.000 henkilöä. Sotien lähes kaikki alle 30-vuotiaat miehet osallistuivat maan puolustamiseen. 

Varsinaisiin taisteluihin osallistuneet sekä myös kaatuneet ja haavoittuneet olivat pääosin nuoria ihmisiä.  Vuoden 2017 alussa oli joukossamme 17.000 rintamaveteraania (vuonna 2014 32.000 rintamaveteraania).  Heistä 2.500 on sotainvalideja.  Veteraanien keski-ikä on nyt 91 vuotta.  Tammenlehvä- sukupolven taival suomalaisessa yhteiskunnassa on kaartu-massa illan lepoon. Veteraaneja poistuu keskuudestamme kiihtyvällä tahdilla.

 

 

2. Suomi  100 Juhlavuosi.

Arvoisa Juhlaväki!

Suomalainen kuntajärjestelmä luotiin 150 vuotta sitten.  Rautavaaran kunta täyttää 12.9.2017 143 vuotta. 

 

Yhteistyössä olemme onnistuneet tällä valtuustokaudella 2013-31.5.2017 seuraavissa: tekeillä oleva uusi Paloasema 2016-2017, Karinkosken sillan kunnostaminen 2016-2017, keskuskeittiö 2015, palveluyksiköt Hopeapaju, Päivänsine, Ollintori, Monitoimipuisto Puuton suisto, kunnan päätien eli Savontielle uusi päällyste 2014, kevyenliikenteen väylä Pappilanmäelle 2015, Monitoimihallin salaojitus ja seinän kaatumisen estäminen, Oppilas-asuntolan korjaus, Kirkonkylän vedenkäsittelylaitoksen peruskorjaus (alavesisäiliö) 2015, työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena lähihoitaja ja korjausrakentamisen kurssit 2015-2016, yhteistyö Sami Talo Oy/Unto-talomallisto ja USO-koulutus 2013-2018,  

 

Elämä on opettanut meille kaikille, että Taustapeiliin on turha katsoa. Katseet on luotava eteenpäin. Sieltä aukeaa maantie ja siellä esiin tuleviin asioihin pystymme yhteistyössä vaikuttamaan.

 

Nykyisessä  maailmanmenossa ihmiseltä on vaarassa kadota usko ja toivo tulevaisuuteen. Unelma yhteisten arvojen ja tavoitteiden maailmassa ei ole toteutunut. Ei ole mitään syytä toivottomuuteen. Kansalaisten mielestä kuntien pitäisi jatkossa keskittyä Elinvoiman ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen.  Kunta nähdään enemmän demokratia-alustana kuin palvelujen tuottajana. 

 

Vuodesta 2005 alkaen puhutuin ja kiistellyin aihe Suomessa on ollut suuri Sote-uudistus. Täällä Pohjois-Savossa posotetaan POSOTEen 1.1.2019 alkaen. Kunnan organisaatiosta tulosalue II/perustoimesta siirtyisi 65 hlöä.  Se yhdistettynä Maakuntahallinon  perustamiseen ja kaikkiin muihin suunniteltuihin uudistuksiin muuttaa koko kuntakenttää. Kuntien tehtäväkenttä supistuisi ja rahoituspohja  muuttuisi. Maakunnat ottaisivat yli puolet kuntien budjeteista ja niistä tulisi tietyllä tavalla uusia suurkuntia omine vaaleilla valittuine päätöksentekoelimineen tiukassa valtion ohjauksessa.  SoTe- ja Maakuntauudistukseen olennaisesti liittyvää Valinnanvapauslakia käsitellään uudestaan eduskunnassa syksyllä 2017 

 

Tuleviin ja nyt menossa oleviin haasteisiin meidän tulee vastata päättäväisesti ja toimia yhteistyössä. Osaavat luottamushenkilöt ja kunnan henkilökunta sekä  aktiiviset kunta- laiset, toimivat ja laadukkaat peruspalvelut, viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä kehittynyt infrastruktuuri ovat kunnan kehittymisen perustekijöitä.

 

Rautavaaran kunnan vaakunassa ristikkäin olevat kirveet ja kolmihuippuinen vaara raudan merkkeineen, kuvaa erittäin hyvin Rautavaaran ominaispiirteitä.  Kirveet muistuttavat meille

metsätöiden merkityksestä kunnalle, raudan merkki etenkin 1700-luvulla harjoitetusta järvimalmin nostosta ja vaarat kauniista, vaihtelevasta maastosta. 

 

Virastotalon aulassa olevat moottorisahataiteilija Erkki Rytkösen tekemät Savottaukko ja hänen Kipa-koira muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeää on tietää, että kunta eli ja elää metsästä eilen ja tänään.  Tottakai Savotta-ukon työkalut ovat vaihtuneet kirveestä ja poka-sahasta tablettiin ja älypuhelimeen sekä some-viestintään.  Tänä Suomen tasavallan 100 vuotisJuhlavuonna on 1.7.2017 Erkki Rytkösen toimesta tehty Savotta-ukonviereen   Savotta- emäntä.  

 

3. Lopuksi

Kunnan puolesta esitän kiitokset taiteilija Viktor Klimenkolle ja hänen tiimillesekä kaikille tämän Suomi 100-juhlakonsertin järjestelyihin osallistuneille.

 

He haluavat osoittaa kiitollisuuttaan omalla juhlaohjelmistolla sotiemme veteraaneille ja veteraanisukupolvelle siitä kovasta työstä, jonka he tekivät sodan aikana rintamalla ja kotirintamalla sekä sodan jälkeisen Suomen rakentamisessa.  Heidän ansiostaan voimme vapaina katsoa kohti tulevaisuutta, yhdessä maailman hyvinvoivimmista maista.  Konsertissa meille selviää: Mitä Suomi on Viktor Klimenkolle vuosien saatossa antanut. Miten tästä eteenpäin.

 

Toivotan Teille kaikille Itsenäisen Suomen 100-Juhlavuoden teemalla YHDESSÄ, mukavaa  juhlakonserttia.  

 

 

Unto Murto
kunnanjohtaja
hallintotieteiden maisteri/HTM
kunnallistutkinnon sosionomi
merkonomi
puh. 040-860 8100
sp: unto.murto@rautavaara.fi