Takaisin

Palvelutalo Lepolan uuden ryhmätilan avajaiset 9.11.2017 / Voima Tupa

AVAJAISPUHE TORSTAINA 9.11.2017 PALVELUTALO LEPOLAN UUDEN RYHMÄTILAN AVAJAISET

 

Arvoisa avajaisväki.

 

1.SUOMI TÄYTTÄÄ 100-VUOTTA JA RAUTAVAARAN KUNTA TÄYTTI 12.9.2017 143-VUOTTA

Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä voimme tänään juhlia Rautavaaran pienkunnassa kahvitarjoilun merkeissä avaamalla ikäihmisille suunnitellun harjoitustilan Palvelutalo Lepolan alakerrassa/entisessä ambulanssin autotallissa.  Kunnan asukasluku 30.9.2017: 1.705 asukasta. Tästä yli 65-vuotiaita on 36,2 % eli 618 hlöä.

Uuden Paloaseman tiloihin siirtyi 1.8.2017 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Ensihoito-keskuksen alainen ambulanssitoiminta. 

Kunnanhallitus myönsi tähän ikäihmisille suunniteltuun harjoitustilaan Valtionkonttorin erillisrahoitusta yhteensä 85.000 euroa. Rakennustöihin 60.000 euroa ja ikäihmisille suunniteltujen kuntoilulaitteiden ja mattojen hankintaan 25.000 euroa.  Kokonaiskustannukset pysyivät hyvin raamissa: noin 60.000 euroa. Valmistelussa keskeinen asiakirja on kunnanvaltuuston kokouksessa nro 7/15.12.2014 §:ssä 61 hyväksymä Ikääntymispoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 2015-2016. Päivitys on tekeillä (perusturva-lautakunta nro5/20.6.2017 § 47).

 

2. KAHVITARJOILUN LOMASSA NOSTAN  KESKUSTELUUN SEURAAVAT ASIAT

Suomalainen kuntajärjestelmä luotiin 150 vuotta sitten.  Miten asiat ovat tänään 143 vuotiaassa Rautavaaran kunnassa?

Yhteistyössä olemme onnistuneet valtuustokaudella 2013-31.5.2017 seuraavissa: uusi Paloasema 2016-2017, Karinkosken sillan kunnostaminen 2016-2017, keskuskeittiö 2015, palveluyksiköt Hopeapaju, Päivänsine, Ollintori, Monitoimipuisto Puuton suisto, kunnan päätien eli Savontielle uusi päällyste 2014, kevyenliikenteen väylä Pappilanmäelle 2015, Monitoimihallin salaojitus ja seinän kaatumisen estäminen, Oppilasasuntolan korjaus, Kirkonkylän vedenkäsittelylaitoksen peruskorjaus (alavesisäiliö) 2015, työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena lähihoitaja ja korjausrakentamisen kurssit 2015-2016, yhteistyö Sami Talo Oy/Unto-talomallisto ja USO-koulutus 2013-2018. 

Olitpa luottamushenkilö tai kunnan viranhaltija kunnan johtaminen ei todellakaan näinä aikoina ole aina päivänpaistetta, vaan matkalle mahtuu tuulisia ja tuiskuisiakin päiviä.  Kunta ei ole koskaan valmis.

Elämä on opettanut meille kaikille, että Taustapeiliin on turha katsoa.  Katseet on luotava eteenpäin. Sieltä aukeaa maantie ja siellä esiin tuleviin asioihin pystymme yhteistyössä vaikuttamaan.

 

Vanhustyössä kuntouttavan työotteen toteuttaminen tiukkenevien voimavaroin tuo mukanaan myös työn valitsemisen tarpeen.  Kaikkea sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat ei pystytä toteuttamaan kunnallisten palveluiden puitteissa.  Omaishoidontuki, joka on edullinen tapa tukea ikäihmisten ja muidenkin ryhmien kotihoitoa, on jouduttu sopeuttamaan kunnan ta- loudelliseen liikkumavaraan.

Toivon, että kuntamme kaikki seurakunnat ja järjestöt kunnassa ovat edelleen mukana yhteistyössä Vanhus- ja vammaisneuvoston kanssa veteraanien arkielämän parantamisessa. Paljon on varmasti vielä tehtävissä veteraani-ikäluokkamme elämänillan kaikinpuoliseksi helpottamiseen.  Uudessa kuntalaissa mm. kuntastrategia, nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvosto ovat tulleet pakolliseksi.

Kansalaisten mielestä kuntien pitäisi jatkossa keskittyä Elinvoiman ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen.  Kunta nähdään enemmän demokratia-alustana kuin palvelujen tuottajana. 

Yhteisöllisyyttä kunnassa ovat vahvistaneet vuosikausia Rautavaaran Harrasteteatteri (tulevan kesän näytelmä Viagraa ja Vainajia) ja Rautavaaran Nuorisosirkus (Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston hoitokunta palkitsi SOTKOTTAREn pronssi-patsaalla 18.11.2016 tunnustuksena kuntalaisten ja kunnan ansiokkaasta toiminnasta kulttuurin hyväksi). Uskomatonta, että vähälapsisessa kunnassa on ollut jo 25 vuotta nuorisosirkus.

Meistä jokainen vaikuttaa omalla elämällään ja ratkaisuillaan siihen, millainen  Rautavaaran kunta on tänään ja huomenna. Rohkeasti siis kohti parempaa ja yhteistyön kuntaa hyväksikäyttäen uutta laajakaistateknologiaa. Ilokseni olen todennut, että moni teistä on lähtenyt lisäoppiin Kuopion kansalaisopin atk-kursseille.  Pelko pois ja sormet näppäimille. 

Vuodesta 2005 alkaen puhutuin ja kiistellyin aihe Suomessa on ollut suuri Sote-uudistus. Täällä Pohjois-Savossa posotetaan POSOTEen 1.1.2020 alkaen. SoTen eli PoSoTen ja MaKun myötä 60% kunnan toimivallasta siirtyy Maakuntahallinnolle, mutta Sivistys/Koulutus jää kunnan vastuulle 1.1.2020 alkaen.

Kunnan organisaatiosta tulosalue II/perustoimesta siirtyisi 65 hlöä.  Se yhdistettynä Maa-kuntahallinon  perustamiseen ja kaikkiin muihin suunniteltuihin uudistuksiin muuttaa koko kuntakenttää. Kuntien tehtäväkenttä supistuisi ja rahoituspohja  muuttuisi. Maakunnat ottaisivat yli puolet kuntien budjeteista ja niistä tulisi tietyllä tavalla uusia suurkuntia omine vaaleilla valittuine päätöksentekoelimineen tiukassa valtion ohjauksessa. 

Kävimme 10.10.2017 alustavan yhteistyöneuvottelun Kaavin kunnan kanssa kuntien yhteisten palvelujen kehittämiseen.  Minulta meinasi mennä kahvileipä kurkkuun, kun luin medista 3.11.2017: Kaavin kunta saattaa erota KYSTERISTÄ 1.1.2019 alkaen. Kunta kilpailuttaa sosi-aali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistuksen. Kunnanjohtaja Ari Sopanen esittää eroa kunnanhallitukselle 6.3.2017 ja edelleen valtuustolle. 

SoTe- ja Maakuntauudistukseen olennaisesti liittyvä Valinnanvapauslaki on tullut 6.11.2017 STM:n toimesta kuntiin lausuntokierrokselle.  Valinnanvapauslain esitysluonnoksesta tulee kunnan antaa lausunto 15.12.2017 mennessä. Laki tulee eduskunnan käsittelyyn kevääl-lä 2018 ja jos maan hallituksen suunnitelma toteutuu laki voimaan 1.1.2020. 

Näissä isoissa työympäristön muutoksissa on Keskittämisen voima valtava.  Sen taltuttamiseen tarvitaan jälleen monipuolisia keinoja.  Pohdittavana kunnan oman lukio tulevaisuus.  Lukio toiminut kunnassa vuodesta 1976.  Lukion opiskelijamäärissä näkyy tämä yhteiskunnallinen kehitys. Näissä sumuisissa valtakunnan tason ratkaisuissa, minusta kunnan oma lukio on edelleen keskeinen elementti kunnan kehittämistyön kannalta ennen ja jälkeen 1.1.2020.  Kysymys kaikille: Minkä euromäärän annat Rautavaaran lukiolle kunnan omana rahoituksena: vuonna 2017 nettorahoitus on 214.679 euroa. Valtionosuutta 2017 kunta saa: 11.578,02 euroa/oppilas x 17 oppilasta=196.826 euroa).

Tuleviin ja nyt menossa oleviin haasteisiin meidän tulee vastata päättäväisesti ja toimia yhteistyössä 9.4.2017 kuntavaaleissa valittujen uusien luottamushenkilöiden kanssa paremman kunnan puolesta. Osaavat luottamushenkilöt ja kunnan henkilökunta sekä  aktiiviset kuntalaiset, toimivat ja laadukkaat peruspalvelut, viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä kehittynyt infrastruktuuri ovat kunnan kehittymisen perustekijöitä

Erityisesti nyt kun teemme uutta Kuntastrategia-2030-asiakirjaa tulee kuntalaisten, yrittäjien ja ns. kolmannen sektorin osallistua. Tarkoituksena on, että kunnan uusituille kotisivuille tulee uusi Kuntastrategia-2030 luonnos lausunnolle.

Rautavaaran kunnan vaakunassa ristikkäin olevat kirveet ja kolmihuippuinen vaara raudan merkkeineen, kuvaa erittäin hyvin Rautavaaran ominaispiirteitä.  Kirveet muistuttavat meille metsätöiden merkityksestä kunnalle, raudan merkki etenkin 1700-luvulla harjoitetusta järvimalmin nostosta ja vaarat kauniista, vaihtelevasta maastosta. 

Haluan nostaa esille uudelle valtuustolle 2017-2020 Paljakan alueen kehittämistyön jatkamisen retkeilyalueena/Rautavaaran matkailun Kehittämissuunnitelma 2015-2018 toteuttamisessa. Asia laitettiin vireille vuonna 2012 kehittämiskeskustelussa kunnan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen/Ympäristö ja luonnonvara toimialan kanssa. 

Hiekkahäikän ranta-asemakaava on Pohjois-Savon ensimmäinen energiakaava, joka mahdollistaa ekologisesti kestäviä lämmitysjärjestelmiä ja uusiutuvaa energiaa (maalämpö Ala-Keyritty-järvestä, aurinkoenergia, kotimainen hake). Ranta-asemakaava-alueen pinta-ala on n. 35,3 ha ja alue sisältää n.3,5 km rantaviivaa.  Kaikkiaan Paljakan alueella löytyy vielä 20 tonttia.

Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutos oli yksi osatekijä vuonna 2011 käynnistettyä Paljakan alueen kehittämistyössä valtuustokaudella 2013-2016. Kunnan täyttäessä140-vuotta vuonna 2014.

 

Muut Paljakan alueen kehittämistyön osatekijät ovat:

1)Kiparin ränsistyneen kelkkaradan puulaitojen ja jäädytysputkien sekä valotolppien purkaminen eli koko alueen maisemointi. Kustannukset 8.000 euroa. Työ tehtiin 2014.

 

2) Kiparinvuoren ja Paljakan tilojen rajaaminen retkeily-/luonnonsuojelukohteeksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn suojelukohteeksi.  Kokonaispinta-ala noin 53,8 ha.

Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa 6/19.12.2016 §:ssä 63 sopimuksen Luonnonsuojelualueen perustamisesta Rautavaaran kunnan ja Suomen valtion edustajana Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa.

Tilojen yhteispinta-ala on noin 21,0 ha.  Tilat ovat Kiparinvuori 52:0 ja Paljakka 53:2. 

Sopimus luonnonsuojelualueen perustamisesta allekirjoitettiin 30.1.2017. Rauhoituskorvaus 88.000 euroa valtio maksoi kunnalle helmikuussa 2017. 

Lisäksi Suomen valtio edustajanaan Pohjois-Savon Ely-keskus ostaa määräalat kiinteistöistä Pieni-Mäkelä ja Paljakka Rautavaaran kunnan Suojärven kylässä.  Pinta-ala noin 32,8 ha

Kauppahinta on 303.000 euroa.  Ostotarkoitus: luonnonsuojelu ja matkailua tukeva toiminta.

Tämä avaa uuden mahdollisuuden Kunnan matkailun kehittämiseen vuonna 2015 laaditun Kunnan Matkailun kehittämissuunnitelman (Matkailun Master Plan) mukaisesti 2015-2018.

 

3) Moottorikelkkareitti Tahkolta-Kiparin kautta Rautavaaran keskustaan. Kunnan TA-2013/Hanke-salkussa: MoViRa-hankkeelle 10.749 euroa. MoVira-hanke päättyi 31.12.2014.

 

4) Kangaslahti-Suojärvi laajakaistarunkoverkon hyödyntäminen. Valmistui vuonna 2011. Viestintäviraston päätös 7.8.2013 tukikelpoiset kustannukset yhteensä 615.270 euroa. Kunnan maksuosuus 8% eli  49.222 euroa

 

5)  Rautavaaran lentokeskuksen kehittäminen. Tavoitteena laajentaa ja monipuolistaa kenttäalueen käyttöä, löytää uusia toteuttamiskelpoisia kehittämiskohteita ja aukoa kehitystyötä jarruttavia solmuja sekä hyödyntää Hiekkahäikän ranta-asemakaavan mahdollisuudet, jossa energiataloudellinen asuminen ja ilmailuharrastus on mahdollista toteuttaa.

Hiekkahäikän ranta-asemakaava toimii suunnan näyttäjänä ilmailuharrastajien rakennuskohteena. Suomen suurimman harrastelentotilan tarjoaa Rautavaaran Lentokeskus. Eilen

3.11.2017 olin  Pohjois-Savon liitossa/Kuntajohtajakokouksessa: Hyvä eli Positiivinen Uutinen nro 85: Rautavaaran Lentokeskus tulee tekeillä olevaan Pohjois-Savon Maakunta- kaavan 2. vaiheeseen. Niinikään puuterminaali (Metsäkeskuksen tutkimusaineisto) Nurmestien varteen, tuulivoima Maaselkä ja ampumarata.

Rautavaaran matkailun Kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2018 hyväksyttiin maaliskuus-sa 2015.  Rautavaaran matkailu yllättää: elolla, ilolla ja älyllä.  ”Miljoonan mutkan takana” sijaitsevaan Metsäkartanoon ei kukaan eksy vahingossa, mutta sinne löytäneet kohtaavat sekä kansalliseen että kansainväliseen luontomatkailuun loppuun asti hiotun palvelukokonaisuuden. Tiilikan kansallispuisto, Älänne ja Paljakka mykistävät matkailijan maisemillaan ja omalaatuisilla luontokohteillaan. 

Virastotalon aulassa olevat moottorisahataiteilija Erkki Rytkösen tekemät Savottaukko ja hänen Kipa-koira muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeää on tietää, että kunta eli ja elää metsästä eilen ja tänään.  Tottakai Savotta-ukon työkalut ovat vaihtuneet kirveestä ja poka-sahasta tablettiin ja älypuhelimeen sekä some-viestintään.  Tänä Suomen tasavallan 100 vuotisJuhlavuonna teki Erkki Rytkönen 1.7.2017 Savotta-ukon viereen Savotta-emännän.  

 

3. Lopuksi

Kunnassa olemme rivakasti soutamassa Rautavaara-veneellä tässä muutoksen virrassa edellä esittämiini uudistuksiin.  Onhan päivän selvää, ettemme halua mennä sinne passiivisena ajopuuna. 

Kunnan puolesta esitän kiitokset kaikille tämän harjoitustilan toteuttajille: mainiten  fysiote-rapeutti Tiina Miettinen, asumispalvelujen esimies Anja Hakkarainen, va elinvoimajohtaja Petri Ahonen + elinvoimaosaston työntekijöille/kirvesmiehille.

Tämä uusi harjoitustila auttaa meitä kehittämään kunnan ikäihmisten hyvinvointia. Miksei myös ikäihmisten paluumuuttoa turvalliseen kuntaan. 

 

Toivotan Teille kaikille Itsenäisen Suomen 100-Juhlavuoden teemalla YHDESSÄ, mukavaa Avajaistapahtumaa. Osallistukaan myös harjoitustilan nimikilpailuun. Voittajanimiehdotus palkitaan.

 

 

 

Unto Murto
kunnanjohtaja
hallintotieteiden maisteri/HTM
kunnallistutkinnon sosionomi
merkonomi
puh. 040-860 8100
sp: unto.murto@rautavaara.fi