Takaisin

Kunnanjohtajan katsaus vuodesta 2017

 

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODESTA 2017

 

1.Toimintaympäristö muuttuu edelleen: PoSoTe ja maakuntahallinto 1.1.2020

 

Vielä vuosi sitten maan hallituksen tarkoituksena oli, että SoTe ja maakuntauudistus olisi tullut voimaan vuoden 2019 alusta. Maan hallitus kuitenkin päätti 5.7.2017, että SoTe- ja maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen ja maakuntavaalit järjestetään 28.10.2018.  Tämän hetken tiedon mukaan vastuu julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyisi 18 uudelle maakunnalle 1.1.2010.  

 

Tämän jälkeen vuoden 2017 puhutuin ja kiistellyin aihe Suomessa oli edelleenkin Sote-uudistus. Se yhdistettynä maakuntahallinnon (18 maakuntaa) perustamiseen ja kaikkiin muihin suunniteltuihin uudistuksiin muuttaa koko kuntakenttää. Kuntien tehtäväkenttä supistuisi ja rahoituspohja  muuttuisi. Maakunnat ottaisivat yli puolet kuntien budjeteista ja niistä tulisi tietyllä tavalla uusia suurkuntia omine vaaleilla valittuine päätöksentekoelimineen tiukassa valtion ohjauksessa.

 

Niin ikään keväällä 2015 maahan muodostettu uusi hallitus linjasi kansantalouden ja samalla julkisen talouden kehitykselle uudet suuntaviivat. Julkisen talouden osalta päämääränä on tehdä hallituskauden aikana päätökset ja rakenteelliset uudistukset kestävyysvajeen: -10 mrd€  poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. 

 

Ohjelmaan on sisällytetty viisi (5) strategista tavoitetta (painopistealuetta), joissa on yhteensä 26 kärkihanketta.  Ne muodostavat yhdessä rakenteellisen uudistusten, ns. reformien kanssa hallituksen muutosohjelman. Nämä kärkihankkeet, valtion budjetti vuodelle 2017 sekä kilpailukykyä parantavat toimet muodostavat kokonaisuuden.

 

 Maamme kunnillekin erittäin tärkeää  viisi (5) painopistealuetta ovat:

 

  1. Työllisyys- ja kilpailukyky
  2. Osaaminen ja koulutus
  3. Hyvinvointi ja terveys
  4. Biotalous ja puhtaat ratkaisut
  5. Digitalisaatio.

 

Reformeja ovat: eläkeuudistus, SoTe-uudistus, kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä, Tulevaisuuden kunta sekä alue- ja keskushallinnon uudistukset.  Hallituksen muutosohjelmaan on varattu yhteensä 1,6 mrd.€, josta  1,0 mrd€ suunnataan kärkihankkeisiin vuosina 2016-2018. Kärkihankkeet ovat aikataulutettu ja vastuutettu.

 

Kuntia kiinnostavat kaikki Tulevaisuuden rakentamiskuviot. Erityisesti kuntien toimintaa koskevat  uudistukset, reformit ja kärkihankkeet. Reformeista Tulevaisuuden kunta, Kuntien tehtävien velvoitteiden vähentäminen (normitalkoot) sekä SoTe-uudistus ovat erittäin keskeisiä.  Kärkihankkeissa on lisäksi lukuisia mielenkiintoisia kohteita, jotka tulee ottaa huomioon Rautavaaran kunnan tulevaisuuden rakentamisessa. 

 

Tulevaisuuden kunnan ”agendalla” yhä voimakkaammin esiintyy alueen elinvoima ja kuntalaisten hyvinvointi.

 

Kunnallishallintoon vaikuttavia lakeja on säädetty ja päivitetty:

1. Kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013, korvaa kuntajakolain kuntien ilmoitukset selvitysalueista. Kuntajaon muutokset voimaan 2015-2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017. Uudet kunnat maassa  2015-2017.

2.  Uusi kuntalaki osittain voimaan 1.1.2015: valtion ja kuntien tehtävät/normien purkaminen ja voimaan 1.6.2017: luottamushenkilöitä koskevat pykälät

3. Uusi valtionosuuslaki voimaan 1.1.2019.

4. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki (SoTe) voimaan 1.1.2020.

5. Maakuntalaki voimaan 1.1.2020

5. Valinnanvapauslaki voimaan 1.1.2020.

 

Linjausten tarkoituksena on luoda edellytykset kansantalouden kestävyysvajeen vähentämiseksi 3 miljardilla eurolla tarvittavalle kustannusten kasvun hidastamiselle vuoteen 2030 mennessä.

 

Vastuu SoTe-palveluiden järjestämisestä siirtyisi 18 maakunnalle, jotka vastaavat ko.

palveluiden järjestämisestälain ja sen pohjalta tehdyn valtioneuvoston järjestämispäätöksen mukaisesti. Sote-palveluja johdetaan tulevaisuudessa yhtenä kokonaisuutena, palvelut yhdistetään asiakkaan näkökulmasta sujuvaksi hoito- ja palveluketjuksi peruspalveluista erityispalveluihin saakka. Näin saadaan aikaan vaikuttavimpia palveluita vähemmillä kustannuksilla.

 

Uuden lainsäädännön on määrä astua voimaan 1.1. 2020. Lailla luodaan uusi hallinnon rakenne sekä rahoituksen periaatteet. Aikataulu kokonaisuudessaan on haastava. Kuluvan kesän aikana eduskunnan tulisi hyväksyä lakiluonnokset mm. seuraavista aiheista:

  • sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
  • maakuntalaki
  • valinnanvapauslaki
  • järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki
  • maakuntien valtionosuuslaki
  • uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki ym

 

 

2. Kuntastrategia-2030-asiakirja sekä PoSoTen  ja maakuntahallinnon valmistelu                                                      

 

Vuosi 2017 oli juhlavuosi Suomen tasavallan täyttäessä 100 vuotta. Sata vuotiasta isänmaata juhlittiin kunnassa 6.12.2018 eri tavoin.  Rautavaaran kunta täytti 143 vuotta 12.9.2017 (kunta perustettu 12.9.1874).

 

Vuonna 2017 käytiin kuntavaalit ja uusi valtuusto aloitti työskentelyn 1.6.2017. Vaalissa valittiin 17 valtuutettua, uusia 10 ja uudelleen valittuja 7. Keski-ikä: 57 vuotta. Naisia 47%  ja miehiä 53%.

 

Hallintosääntöuudistus toteutettiin (kunnanvaltuusto 29.5.2017 § 28) ja sen myötä luottamushenkilöorganisaatio uudistettiin: kolme lautakuntaa ja toimialueet sekä vastuut. 

 

Uusi kunnanvaltuusto päivitti kuntastrategian osana Uuden sukupolven organisaatiot (USO4)- 2017-2018 koulutuksen Työpajoissa I, II ja III.

 

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategian 2030-asiakirjassa kunnan Missio: Rautavaaran kunnan  eli perustehtävä on:

  • edistää kuntalaistensa terveyttä ja hyvinvointia
  • kehittää alueen elinvoimaa
  • huolehtia itsehallinnon toteutumisesta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien turvaamisesta
  • tuottaa palveluita taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla

Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa nro 9/18.12.2017 §:ssä 96 kunnan uuden vision 2030: Rautavaara-maalaisjärjellä yhdessä tulevaisuuteen.

 

 

 

                      Kunnan arvoiksi valikoituivat:

  • Avoimuus
  • Joustavuus
  • Oikeudenmukaisuus
  • Turvallisuus
  • Yhteisöllisyys

Toimenpiteet kohdistetaan kunnan strategiatyössä:

  • Elinvoimaan
  • Talous ja yhteistyöhön
  • Palveluihin ja kuntalaisiin
  • Johtamiseen ja henkilöstöön.

 

Hyväksytty Kuntastrategia-2030 –asiakirja on pohjana koko valtuustokautta koskevia tavoitteita ja kunnan talousarvioon otettavia toiminnallisia tavoitteita laadittaessa.

 

Hallintokunnat kohdistavat tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoitetasot sekä vastuutahon asiakokonaisuuksiin: Elinvoima, Talous- ja yhteistyö, Palvelut ja kuntalaiset sekä Johtaminen ja henkilöstö.

 

Kuntastrategia-2030 -asiakirjan tavoitteena on turvata ja kehittää lähipalveluita pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen olosuhteissa.  Kuntastrategiaa täydentävien eri sektorikohtaisten strategioiden laadinta ja päivitys toteutetaan vuosina 2017-2020. Näin tehdään kuntaan toimenpideohjelmat, joita toteutetaan kunnan talousarvioprosessin kautta (KuntaL § 110).

 

Nämä toimenpideohjelmat (erilliset strategia-asiakirjat) kunnan kehittämistyössä ovat:

  • Rautavaaran kunnan koulutussuunnitelma vv.2014-2015/uusitaan
  • Kunnan tietohallintostrategia: laajakaistayhteyksien hyödyntäminen kunnassa
  • Rautavaaran kunnan Kiinteistöstrategia 2014-2024: ulkopuolisen rahoituksen hakeminen: OKM, Ara, AVI, STAE
  • Rautavaaran kunnan oma työllisyysstrategia 2014-2016/päivitetään
  • Ikääntymispoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma/päivitetään
  • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
  • Kunnan Hyvinvointikertomus/osa kunnan tilinpäätöstä.

 

Rautavaaran kunnassa PoSoTe ja maakuntahallinnon valmisteluja tehtiin vuonna 2017 Pohjois-Savon liiton johdolla eri työryhmissä maltilla, mutta määrätietoisesti. Kuntalaisten elintärkeiden palvelujen turvaaminen ja tehokas, yhdenvertainen järjestäminen on ykkösasia tiukentuvan kuntatalouden oloissa. Samalla on kunnioitettava perustuslain takaamaa kuntalaisten itsehallintoa.

 

Rautavaaran kunta edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut säilyvät kunnassa. Tästä syystä olemme investoineet vv. 2011- 2017 tarpeellisiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoihin: Palvelutalo Lepola, palveluyksiköt Hopeapaju, Päivän-sine, Niittyvilla, Keskuskeittiö ja uusi Paloasema. 

 

RAUTAVAARA-SAVOTTA jatkuu Uuden Kuntastrategia 2030-agendalla ja sitä toteutetaan USO4-2017-2018 verkostohankkeen koulutuksen ja työpajojen avulla.

Tavoitteena turvata kuntalaisille hyvät kuntapalvelut: saatavuus ja saavutettavuus: palvelujen tuotannossa ja käytössä elämänkaarinäkökulma ja ennakoitavuus sekä pitkien etäisyyksien vaatimukset.

 

 

 

 

Kunnan väestön kehitys:

 

Väestö 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos 16/17
0 - 6 vuotiaat 59 93 80 71 66   -5
7 - 15 143 125 128 136 134   -2
16 - 19 66 39 48 42 48   +6
20 - 64 959 932 899 871 852   -19
65 - 586 595 613 617 623   +6
Yhteensä 1.813 1.784 1.768 1.737 1.723 1.692 -31

 

Kunnan talouteen vaikuttava tärkein tekijä on kunnan asukasmäärän lisääminen.  Se vaikuttaa suoraan kunnan saamiin valtionosuuksiin, verotuloihin, palveluihin ja kunnan yritystoimintaan.  Rautavaaran kunnan kehitystä haittaava tekijä on asukasmäärän edelleen pieneminen – 31 asukkaalla, joka suurimmalta osalta johtuu syntyvyyttä suuremmasta kuolleisuudesta.

 

 

 

                      3. Kunnanjohtajan talousanalyysi tunnuslukujen kautta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                    Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut, Rahoituslaskelma ja Taseen tunnusluvut

                     vv. 2016-2017:

 

 

 TULOSLASKELMA (1.000 €)

TP 2016

TP 2017

Toimintatuotot

2668

3278

Toimintakulut

-16086

-15463

Toimintakate

-13408

-12185

Verotulot

5360

5463

Valtionosuudet

8548

8267

Rahoitustuotot ja –kulut

422  

203

Vuosikate

918

1748

Poistot ja arvonalentumiset

-1007

-963

Tilikauden tulos

-288

785

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

-288

785

 

 

 

 

 

TULOSLASKELMAN

TUNNUSLUVUT

TP 2016

TP 2017

Toimintatuotot/Toimintakulut, %

16,6

21,2

Vuosikate/poistot, %

91,1

181,6

Vuosikate, €/asukas

534

1033

Asukasmäärä vuoden lopussa

1.718

1.692

 

 

 

 

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

TP 2016

TP 2017

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 €

-6199

-4298

Investointien tulorahoitus, %

50,3

101,9

Lainanhoitokate

0,8

1,1

Kassan riittävyys, pv

40

31

 

 

 

 

TASEEN TUNNUSLUVUT

TP 2016

TP 2017

Omavaraisuusaste, %

45,4

48,7

Suhteellinen velkaantuneisuus, %

93,7

84,1

Kertynyt ylijäämä (1000 €)

4.685

5.470

Kertynyt ylijäämä/asukas (€)

2.727

3.233

Lainakanta 31.12., 1000 €

13.744

12.642

Lainakanta 31.12., €/asukas

8.000

7.472

Lainasaamiset, 1000 €

185

185

Asukasmäärä 31.12.

1.718

1.692

 

 

 

4.  Kunnan investointimenot vuonna 2017  (netto) olivat yhteensä 1.446.512€  ja mitä tällä summalla saimme kunnassa aikaan/suurimmat rakennushankkeet (nettobudjetointi):

 

  • kiinteistöjen myynti: Paloasema 2 + Metsäkartanon jätevesipuhdistamo + 87.775€
  • metsätilojen myynti + 167.684€
  • lämpöliittymämaksut + 7100€
  • kulunvalvonta -13.726€

 

 

  • ICT-teknologian hyödyntäminen -12.028€
  • Tasohöylän hankinta yläkoululle -19.650€
  • Keskuskoulun keittiö ja ruokasali -9.646€
  • Karinkosken sillan kunnostaminen -29.745€
  • Katuverkon valaistuksen rakentaminen - 24.953€
  • Harjutien valumavesien suunnittelu – 6.512€
  • Urheilukentän peruskorjauksen suunnittelu -2.481€
  • Oppilasasuntolan piha-alue ja salaojitus -16.562€
  • Uuden Paloaseman rakentaminen -1.209.790€
  • Rautaharjun kerrostalon putki- ja hissiremontti -121.038€
  • Monitoimihallin piha-alueen asfaltointi -28.408€
  • Yläasteen oppilasasuntolan salaojitus -9.874€
  • Vanhan Oppilasruokalan muuttaminen esiopetukseen -49.517€
  • Kirjaston vuotavan katon korjaus -6.661€
  • Lepolan kuntoilulaitteet. ja irtaimisto Voimatupaan -18.100€
  • Hopeapajun sosiaalitilojen muutos -2.427€
  • Lepolan ambulanssitallin muutos Voimatuvaksi 60.000€/toteutus 0€ Valtiokonttori
  • Lepolan tilojen muutos asuin käyttöön 30376€/toteutus 0€ Valtiokonttori
  • Terveyskeskuksen ulko-oven muutos -23.863€
  • Viemäriverkoston uusiminen -90.382€
  • Viemäriverkoston uusiminen -14.121€
  • Kirkonkylän alavesisäiliön suoja-aita 4.175€
  • Rouskun vesihuolto (varav) -2.548€
  • Kiinteistösulkujen uusinta -5.048€

 

Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa nro 7/15.12.2014 §:ssä 53 Rautavaaran kunnan kiinteistöstrategian 2014-2024. Tämä on kunnan ensimmäinen kokonaisvaltainen kiinteistöjen kuntokartoitus ja sitä toteutetaan vuosittain valtuuston hyväksymän talousarvion investointiosaan varatuilla määrärahoilla. Vuoden 2017 osalta toteutus on esitetty edellä.

 

Arvio kiinteistöjen kunnostamisvelasta on 6,6 miljoonaa euroa, josta asuntojen osuus on 4,4 miljoonaa euroa. Yhteensä 23:sta  kunnan omistamasta kiinteistöstä/ulkopuoli- set konsultit Insinööritoimisto Savon Controlteam Oy, ISS Proko Oy ja MittaVat Oy tekivät vv.2013-2014 kuntoarviot ml. eläinlääkäritalo, oppilasruokala, ylä-aste ja lukio, paloasema, Rautaharju, Monitoimitalo, Keskustan ala-aste, terveysasema ja Virasto-talo/tekninen osasto.

 

Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutostyö, joka hyväksyttiin valtuustossa 16.12.2013.  Tonttien hinnat ovat 2 €/m2 ja vesihuoltoliittymät erikseen.  Kaavoittajana toimi FCG Oy. Hiekkahäikän alue on yksi moduli viidestä Paljakan alueen kehittämistyössä.  Kunta pitää erittäin tärkeänä, että aikaisemmin tehdyt mittavat investoinnit  (700.000€) Paljakan alueelle/Kiparin alueelle eivät saa mennä hukkaan. 

 

               Muut Paljakan alueen kehittämistyön modulit/osatekijät ovat:

  • moottorikelkkareitti Tahkolta Kiparin vuorelle: otettiin vastaan 27.10.2013 ja kuului MoVira-hankkeeseen, joka päättyi 31.12.2014
  • vuonna 2011 Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) rakentama nopea 100 Mb/s valokuituyhteys Kangaslahti-Suojärvi, kunnan kustannusosuus 49.222€ (alv 0%).
  • Rautavaaran Lentokeskus/Kuopion ilmailukeskus: Lentokeskuksen kehittäminen
  • luonnonsuojelu/retkeilyalue eli Metso-hanke 2014:  Kiparin luonnonkelkkaränni, sen kastelulaitteet ja valopylväät eli koko mäkialue on siivottu vv.2012-2014
  • Paljakan luonnonsuojelualue toteutui vuonna 2017: valtio maksoi kunnalle 88.000 euroa rauhoituskorvausta ja osti kaksi määräalaa Kiparinvuori ja Pikku-Mäkelä nimisistä tiloista. Hinta yhteensä 303.000 euroa.

 

Kunta osallistui Rakenna ja Asu-messuille 25.-26.2.2017 Kuopion hallilla.  Kunnan osastolla kävijämäärä oli yli 100. Kaikille osastolla käynneille annettiin  Rautavaaran Kotileipomo Oy:n (Jaakko Kärki) tekemä pieni Messuleipä. Tietokilpailun palkintona oli Sattuman Verstaan tekemä puinen keittiötuoli. Kunta osallistui myös Pielisen Messuille 17.6.-18.6.2017 Nurmeksen kaupunki, Pielisareena.

 

Kunta markkinoi näillä messuilla mm.:

  • Paljakan aluetta: Hiekkahäikän vapaa-ajan tontteja puhtaan Ala-Keyrityn järven rannalla
  • Lentokeskusta
  • lukiota ja nopeaa valokaapelia 100Mb/s (RTVO)
  • luontomatkailu- ja majoituspalveluja: Tiilikanjärven kansallispuisto, Aittarinne, Metsäkartano ja hotelli-ravintola Tiilikka
  • kaikenlaista maa- ja vesirakentamista: Varpaisjärven Maansiirto ja Vesitekniikka Oy ja maanrakennusurakointia.

 

5. Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) vaikutus kunnan tilinpäätöksiin vv. 2017-2041

 

RTVO:n yrityssaneerauksen maksuohjelma vahvistettiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa 20.12.2016 ja Rautavaaran kunnan saamiset RTVO:lta ovat yhteensä

3.386.139,85€ + pääomalainasaaminen 532.423,96€, joka alaskirjattiin vuoden 2015 tilinpäätöksessä. 


Jäljellä olevat kunnan saamiset RTVO:lta käsitellään kunnan taseessa seuraavasti:

 

 - vuoden 2017 taseessa lyhytaikaisissa saaminen  RTVO:lta: 105.397,92€

 - vuoden 2017taseessa on  pitkäaikaiset saamiset RTVO:lta: 2.870.295,12€ (25 maksuaika).

 

Kunnanvaltuusto myönsi 12.6.2014 Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle 500.000€:n ja 1.000.000€:n tavalliset lainat sekä  500.000€:n pääomalainan.

 

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) hakeutui 8.2.2016 yrityssaneeraukseen

ja Pohjois-Savon käräjäoikeus päätti 18.2.2016, että RTVO:n saneerausmenettely aloitetaan.  Selvittäjäksi määrättiin asianajaja Markku Savolainen.  Hänen tuli laatia yhteistyössä velkojien kanssa ehdotus RTVO:n saneerausohjelmaksi käräjäoikeudelle 24.5.2016 mennessä.  Pohjois-Savon käräjäoikeus vahvisti 20.12.2016 Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan yrityssaneerausohjelman vuosille 2016-2041. 

 

Rautavaaran kunnan saamiset ja takausvastuut RTVO:lta ovat hetkellä yhteensä

2.975.693,04€. Tästä kaksi takausvastuulainaa yhteensä 1,8 milj.€ erääntyivät pankille maksettavaksi:1.4.2016/1.133.646,07€ + korko ja 4.4.2016/678.060,52€.

 

Kunnanhallitus päätti kokouksessa nro 4/21.03.2016 §:ssä 65 kirjata luottotappioksi vuoden 2015 kirjanpitoon Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle myönnetyn 500.000€:n pääomalainan. Käytännössä tämä pääomalainasaatava leikkautuu nollaan yrityssaneerauksessa ja maksetaan kunnalle viimeksi. Velan määrä on 532.423,96€.

 

Tämä RTVO:lle myönnetyn 500.000 euron pääomalainan kirjaaminen luottotappioksi rahoituskuluihin heikensi tuloslaskelman vuosikatetta ja vuoden 2015 tulosta erittäin merkittävästi. Kunnan vuoden 2015 tilinpäätöksessä tilikauden tulos oli alijäämäinen 108.609€. Vuonna 2015 alijäämäinen tulos 108.609 €:a pienensi taseen kumulatiivisen ylijäämän 4.973.469 €:oon.

 

Vuoden 2017 tilinpäätöksessä Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan saamiset kunnalle on kirjattu kunnan taseeseen saamisina Pohjois-Savon käräjäoikeuden 20.12.2016 hyväksymän 13.10.2016 päivätyn yrityssaneerausohjelman mukaisesti

 

Kunnanviraston operatiivinen johtoryhmä (Jory) kokoontui 15 kertaa käsittelemään kunnan palvelujen tuottamisprosesseja ja kustannuksia.

 

Toimintaympäristömme digitalisoituu yhä enemmän ja sen vaatimuksiin on kunnassakin vastattava.  Suomi.fi-portaali tekee tuloaan ja mm. EU:n tietosuoja-asetus tuo mukanaan runsaasti vaatimuksia myös kunnille. Vuonna 2017 Pohjois-Savossa vietiin eteenpäin maakuntaliiton johdolla Digi-Savo-hankkeessa.

 

Rautavaaran kunta on suuren muutoksen edessä, mikäli SoTe- ja maakuntauudistus toteutuu suunnitellusti. Muutos on taloudellisilta mittasuhteiltaan valtava ja sisältää uhkia mm. kiinteistöjen käytön ja arvon osalta.

 

Vuosien 2018 ja 2019 tilinpäätökset tulevat toimimaan kunnan SoTe-uudistuksen jälkeisten vuosien valtionosuuksien suuruutta määrittävänä mittaushetkenä.  Kuntien rahoituspohjaa koskevissa lakiluonnoksissa painotetaan, että vuosien 2018 ja 2019 tasapainotilanne seuraa kuntia SoTen lähdön jälkeiseen aikaan.  Tämä vaikuttaa niin, että toimiva organisaatio pyrkii aivan erityisellä tavalla talouden tasapainoon ja tietysti SoTe-menojen karsimiseen.

 

Talouden tasapainoa haettaessa menoja karsimalla, tulee etsiä keinoja tulojen vahvistamiseen.  Siksi meillä tulee olla kykyä jarruttaa ja kiihdyttää, leikata ja kehittää, samaan aikaan.

 

Tässä meitä auttaa Kuntamaisema Oy:n 3.8.2017 laatima Maisemaraportti-Rautavaaran kunta.  Tehokkuusanalyysi ja henkilömitoituksen arviointi kunnan eri palveluissa.  Keskeiset havainnot ja toimialakohtaiset optimointivarat/säästöpotentiaalina esitetty 720.000 euroa.

 

Toivon uusien luottamushenkilöiden olevan muutoksen tekemisessä aktiivisesti mukana siten, että kunnan elinvoima ja lähipalvelut sekä tukipalvelut voidaan turvata. Tästä matka jatkuu kohti Tulevaisuuden kuntaa näinä isojen muutosten tuulissa.

 

Meidän täytyy ajatella niin, että olemme rivakasti soutamassa kuntavenettä tässä muutoksen virrassa.  Emme halua mennä passiivisena ajopuuna veden mukana. Hyvä tästä tulee, kun yhdessä tehdään.

 

Kunnan vuoden 2017 tilinpäätös on ylijäämäinen +785.373,14 euroa. Kunnan taseessa (tilanne 31.12.2017) on kumulatiivista ylijäämää 5.470.415,88 euroa. Taseen vahvistuminen on erittäin hyvä asia näissä muutosolosuhteissa.

 

Esitän kiitokset hienosta yhteistyöstä ja työpanoksesta Rautavaaran kunnan koko henkilökunnalle ja luottamushenkilöille ja kaikille kuntamme yhteistyö-kumppaneille vuodesta 2017.

 

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100

sp: unto.murto