Takaisin

Kunnanjohtajan katsaus vuodelle 2018 ja TASU 2019-2020

 

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE 2018 ja TASU 2019-2020

 

Juha Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjemassa on selkeitä suuntaviivoja suoma-laisen yhteiskunnan ja kunnallishallinnon kehittämiseksi.  Julkisen talouden osalta päämääränä on tehdä hallituskauden aikana päätökset ja rakenteelliset uudistukset kestävyysvajeen: 10 mrd.€:n  poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

 

Ohjelmaan on sisällytetty viisi (5) strategista tavoitetta (painopistealuetta), joissa on yhteensä 26 kärkihanketta.  Ne muodostavat yhdessä rakenteellisen uudistusten, ns. reformien kanssa hallituksen muutosohjelman. Nämä kärkihankkeet, valtion budjetti vuodelle 2018 sekä kilpailu- kykyä parantavat toimet muodostavat kokonaisuuden.

 

Maamme kunnillekin erittäin tärkeää  viisi (5) painopistealuetta ovat:

  1. Työllisyys- ja kilpailukyky
  2. Osaaminen ja koulutus
  3. Hyvinvointi ja terveys
  4. Biotalous ja puhtaat ratkaisut
  5. Digitalisaatio.

 

Reformeja ovat: eläkeuudistus, SoTe-uudistus/Pohjois-Savossa PoSoTe, Valinnanvapaus-uudistus,  kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä, Tulevaisuuden kunta sekä Maakuntauudistus MaKu (valtion alue- ja keskushallinto).  Hallituksen muutosohjelmaan on varattu yhteensä 1,6 mrd.€, josta  1,0 mrd.€ suunnataan kärkihankkeisiin vuosina 2016-2018. Kärkihankkeet ovat aikataulutettu sekä  vastuutettu eri ministeriöille (11 kpl) ja valtioneuvoston kanslialle.

 

Maan hallitus päätti 5.7.2017 neuvottelussaan, että SoTe- ja Maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen ja maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.

 

Tämän hetken tiedon mukaan vastuu julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyisi 18 uudelle maakunnalle 1.1.2020. Maakunnat huolehtisivat lisäksi mm. maakuntien liittojen tehtävistä, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta sekä alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä. Kuntien tehtäväksi uudistuksessa jäisivät mm. varhaiskasvatus, opetus, maankäyttö, rakentaminen ja paikallinen elinkeinopolitiikka. Niin ikään liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jäisivät peruskunnan vastuulle.

 

Vuonna 2015 hyväksytty kuntalaki tuli monilta osin voimaan vasta kesäkuussa 2017.

Rautavaaran kunnanvaltuusto hyväksyi 29.05.2017 uuden kuntalain mukaisen hallintosäännön.  Päivityksessä huomioitiin myös em. sote- ja maakuntauudistus siten, että kunnassa yhdistettiin 1.6.2017 alkaen seuraavat lautakunnat:

  • elinkeinolautakunta + tekninen lautakunta=Elinvoimalautakunta
  • sivistyslautakunta + perusturvalautakunnan rajapinnat=Hyvinvointilautakunta
  • nykyinen Perusturvalautakunta jatkaisi siirtymäkauden ajan 31.12.2019 saakka. Uuteen PoSoTeen 1.1.2020 siirtyisi kunnasta 67 hlöä.
  • digitalisointi ja sähköiset järjestelmät ovat keskeisiä tekijöitä kunnan hallinnon uudistuksessa/DigiSavo eli Maakunnallisen Ict-yhteistoiminnan kanssa.
  • uutena tehtävänä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

 

Digitalisaation ja sähköisten palveluiden valtakunnalliset tavoitteet ulottuvat kiinteästi kuntiin ja monet näistä valtakunnallisista ja maakunnallisista digi-hankkeista vaativat talousarviovuotena runsaasti valmistelutyötä kuntaorganisaatiossa ja resurssien kohdentamista.

 

Digitalisaatioon ja sähköisiin palveluihin sekä myös elinvoiman edistämiseen liittyy kiinteästi myös panostukset tietoliikenneyhteyksien edistämiseen. Maakunnallinen ict-hanke on käynnissä sekä valtakunnalliset suuret digitalisaatiohankkeet, kuten Suomi.fi,  Kunta-KaPa-hanke (Kansallisen palveluarkkitehtuurin edistäminen), joiden tarkoituksena on merkittävästi edistää sähköistä asiointia Suomessa. Vuodesta 2011 alkaen on kunnassa tehty niitä asioita , joita löytyy Sipilän hallitusohjelmasta.  Näistä mainittakoon Kuntarekry, Dynasty for SQL-asianhallintajärjestelmä, kotihoidon optimointityö/Procomp Solutions Oy:n kanssa.

 

 

 

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyy vielä paljon kysymyksiä, joihin odotetaan vastauksia ensi vuoden aikana, kun eduskunnan on tarkoitus hyväksyä uudistuksiin liittyvä lainsäädäntö. Rautavaaran kunnan näkökulmasta on ateriapalveluiden tuottaminen jatkossa maakunnalle. Tämän hetkinen esitys uudeksi lainsäädännöksi velvoittaisi kunnan yhtiöittämään ateriapalvelut. Kunta on panostanut uuteen keskuskeittiöön, joka tuottaa ateriat sekä koulujen, varhaiskasvatuksen että sote-sektorin käyttöön. Ateriasuoritteiden tulisi myös jatkossa pysyä samansuuruisina, jotta kustannukset peittyvät.

 

Nykyisten peruskuntien tehtävien siirtyessä maakuntien vastuulle kuntien tuloja on tarkoitus alentaa saman verran kuin kunnilta siirtyy tehtäviä. Kunnallisveron ja yhteisöveron tuottoa alennetaan. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan tämän hetken arvion mukaan 12,3 prosenttiyksiköllä. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään, koska valtio rahoittaa maakuntien tehtävät. Uudistus on tarkoitus toteuttaa hallituksen linjausten mukaisesti siten, että työn verotus ei kiristy eikä kokonaisveroaste nouse.

 

Tulevaisuus näyttäytyy helposti pakkojen ja uhkien määrittämänä.  Sitä ei kuitenkaan ole meille annettu, vaan sitä tehdään joka päivä.  Tulevaisuus ei ole pelkkiä uhkia, vaan se tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia.  Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen ja uhkien välttäminen ovat kuntamme päätöksenteon suuria haasteita nyt kun maahan tehdään uutta

Tulevaisuuden kuntaa. Tulevaisuuden kunnan ”agendalla” yhä voimakkaammin esiintyy alueen elinvoima ja kuntalaisten hyvinvointi.

 

Rautavaaran kunnassa valmisteluja tehdään maltilla, mutta määrätietoisesti. Kuntalaisten elintärkeiden palvelujen turvaaminen ja tehokas, yhdenvertainen järjestäminen on ykkösasia tiukentuvan kuntatalouden oloissa. Samalla on kunnioitettava perustuslain takaamaa kunta-laisten itsehallintoa.

 

RAUTAVAARA-SAVOTTA jatkuu Uuden Kuntastrategia 2030-agendalla ja sitä toteutetaan USO4-verkostohankkeessa 2017-2018 koulutuksen ja työpajojen avulla. Tavoitteena turvata kuntalaisille hyvät kuntapalvelut: saatavuus ja saavutettavuus: palvelujen tuotannossa ja käytössä elämänkaarinäkökulma ja ennakoitavuus sekä pitkien etäisyyksien vaatimukset.

 

Palvelutarpeen (ikärakenteen muutos) ja palvelutarjonnan muutokset (eläköityminen) tulee kyetä ennakoimaan tasapainoisen ja hallittavan kehityksen turvaamiseksi (SoTe-järjestämis- lain toteuttaminen). Talousarviossa hyväksytään palveluittain kriittiset menestystekijät (asiat, joissa on ehdottomasti onnistuttava), niiden arviointikriteerit ja tavoitetasot talousarviovuodelle.  Tällä tavalla talousarvio toteuttaa vuositasolla suoraan valtuuston valitsemaa kunta-strategiaa ja etenemistä vision suuntaan sekä valittuja kriittisiä menestystekijöitä.

 

Vuosina 2017-2018 USO4-hankkeessa (Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen) tavoitteena on, että kunnalle laadittu Kuntastrategia-2030-asiakirjaa toteutetaan, sillä  turvataan lähipalvelut myös pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen olosuhteissa (tarkemmin näistä kunnan Hankesalkku, liite  ).

 

Kunnan peruspalvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä painopiste on kustannustehokkaasti tuotetuissa lähipalveluissa.  Kehittämiskohteina on uusien palvelutuotantotapojen ja yrittäjyyden edellytysten luominen ja edelleen kehittäminen, alueelliset ja seudulliset ratkaisut sekä lähikuntien keskinäinen yhteistyö.

 

Käsitykseni on vankka: vanhustenhoidon sekä erikoissairaanhoidon kustannusten nousu, johtuu osittain lääketieteen kehityksestä tulee minimoida perustasolla riittävällä henkilö-kunnalla. Vanhustenhoidon osalta suuri kysymys on se, miten laajoiksi vanhusten subjektiiviset oikeudet kasvatetaan ja kuinka olemattomaksi oma- ja etenkin omaisvastuu häivytetään.

 

Puheet ja teot eivät varmasti kohtaa, koska kustannuseroja ja kunnan taloudellista asemaa

ei täysin selitä kunnan maantieteellinen sijainti, poliittinen rakenne, verokertymä tai käytettävissä olevien tulojen määrä asukasta kohti. Väestön ikärakenteella ja kunnan pinta-alalla on jonkun verran merkitystä, mutta ratkaisevinta on se toimintakulttuuri, joka kunnassa vallitsee. Ja sen määrittää ensisijassa kunnan luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto.

 

Tärkeistä asioista yksi ylitse muiden Rautavaaran kunnalle on PoSoTe toteutus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella: KYSTERIn perusterveydenhuollon liikelaitoksen /Kuopion yliopistollinen sairaalatoiminnan hyvien käytäntöjen toteuttaminen vv. 2017-2018.

 

Rautavaaran kunta kuuluu Koillis-Savon palvelualueeseen/palveluyksikköön Kaavin kunnan kanssa.  KYSTERIin siirtyi 1.1.2012 kuntien ja kuntayhtymien palkkalistoilta yhteensä 437 työntekijää, laitospaikkoja KYSTERIssä on noin 250. Rautavaaran kunnasta siirtyi 11 työntekijää vanhoina työntekijöinä. KYSTERIn toiminta jatkuu 31.12.2019 saakka (PoSoTe aloittaa 1.1.2020).

 

Palvelujen järjestämisessä oleellista on turvata lähipalvelut ja keskittää ne palvelut, joissa suuremmalla organisaatiokokonaisuudella on saavutettavissa kustannustehokkuutta. Näitä tunnistettuja keskitettyjä palveluita ovat tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto mukaan lukien rekrytointi. Näitä edelleen keskittämällä ja kehittämällä sekä kilpailuttamalla voidaan tulevaisuudessa kustannustaakkaa keventää.
 

Päämäärän mukaiset tavoitteet ja keinot sekä toimenpiteet näkyvät myös jokaisen hallinto-kunnan kohdalla.  Useilla kunnan elinkeinoelämän  kehittämisprojekteilla (Hankesalkku vv. 2016-2019)  pyrimme laajentamaan kunnan verotulopohjaa.  Avainsanat ovat mielestäni yhteinen tahtotila (consensus), luottamus, luova jännite eli avoin keskustelu (työ- ja toimintamuotoja kehitetään valtuustokaudella 2016-2017 arvioinnin pohjalta/itsearviointi).

 

Kunnan talouteen vaikuttava tärkein tekijä on kunnan asukasmäärän lisääminen.  Se vaikuttaa suoraan kunnan saamiin valtionosuuksiin, verotuloihin, palveluihin ja kunnan yritys-toimintaan. Rautavaaran kunnan kehitystä haittaava tekijä on asukasmäärän pieneneminen, joka suurimmalta osalta johtuu syntyvyyttä suuremmasta kuolleisuudesta.

 

Rautavaaran kunnan kehittämistyön panostukset tulee jatkossa suunnata aktiivisen elin-keinopolitiikan ohella kaavoitukseen ja kiinnostavien asuinalueiden suunnitteluun ja kehittämiseen (Palvelutalo Lepola, monitoimipuisto Puuton Suisto ja Ollin tori) lapsiperheiden saamiseksi kuntaan. Tämä talousarvio on laadittu 1.689 asukkaan pohjalle.

 

Uusissa kaavoitusratkaisussa (Hiekkahäikän energiakaava ja Lapinjärven ranta-asemakaavat) tulee huomioida bioenergia. Bioenergian mahdollisuuksien avulla voimme luoda uusia työpaikkoja esim. teemalla: RAUTAVAARA ELÄÄ METSISTÄ (31.12.2016 kunnan 652 työpaikasta maa- ja metsätaloudessa 96 työpaikkaa).

 

LAAJAKAISTA KAIKILLE-hanke saatiin päätökseen marraskuussa 2014 (periaatepäätös tehty kunnanvaltuustossa nro 4/22.6.2010 §20 ). Hankkeen toteutusaika oli 2010-2015 ja hanke on yhteinen Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) kanssa. Kunta liittyi osuuskunnan jäseneksi vuonna 2011. Kunnan antamat takaukset ja pääomalainat ovat erittäin merkittäviä ja näkyvät kunnan rahoituslaskelmissa vuosien ajan.

 

Tavoitteena Rautavaaran kunnassa oli toteuttaa valtioneuvoston 4.12.2008 tekemä periaatepäätös: vuoteen 2015 loppuun mennessä kaikilla Suomen asukkailla on 100 Mbit/s enintään 2 km etäisyydellä.  Laajakaista kaikille 2015 tavoitteiden toteutuminen on erityisen tärkeää harvaan asuttujen seutujen asukkaille ja yrityksille - kyseessä ovat tavoitteet, jotka vaikuttavat suoraan alueiden elinkelpoisuuteen tulevaisuudessa.  Myös harvaan asutuilla seudulla tieto-liikenneyhteyksien tulee olla toimintavarmoja ja nopeita sekä kohtuuhintaisia käyttäjille.

Kaikki mahdolliset keinot on käytettävä, että käyttäjät saisivat mahdollisuuden nopeiden tieto-liikenneyhteyksien käyttöön kohtuulliseen hintaan.

 

Jäsenten omistama Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) perustettiin vuonna 2010 rakentamaan ja ylläpitämään valokuituverkkoa Rautavaaran ja tarvittaessa lähikuntien alueella.   Osuuskuntamalliin päädyttiin, jotta kunnassa voidaan tarjota mahdollisuus huippunopeaan 100 Mb/s kuituyhteyden hankintaan mahdollisimman monelle edulliseen liittymähintaan.

 

Runkoverkko on suunniteltu Rautavaaralla siten, että kaikki vakituisessa asuinkäytössä olevat kiinteistöt saadaan valtion tuen piiriin eli max. kahden (2)  kilometrin päähän runkoverkosta.  Samalle alueelle sijoittuu merkittävä osa kunnan vapaa-ajan asutuksesta. 
 

Kunta jaettiin  viiteen (5) hankealueeseen ja rakentaminen saatiin päätökseen koko kunnan alueella vuonna 2014. Verkkoon liittyjät sitoutuvat maksamaan 100 euron osuuskunnan jäsenmaksun ja liittymismaksua 504 euroa.

 

Hankealueet / toteutusvuosi ”Rautavaaran Moottoriteille”:

1. Nokkamäki-Metsäkartano / 2010-2011: valmis/kunnan kust. 18.000€ (alv 0%)

2. Kangaslahti-Suojärvi / 2010-2011: valmis, kunnan kust. 49.222€ (alv 0%)

3. Hankamäki-Rannankylä / 2014: kate TA-2014 50.732€ (alv 0%)

4. Ylä- ja Ala-Luosta / 2014: kate sisältyy hankealue 3 kanssa

5. Issakka-Hiirikylä / 2013: valmis, kunnan kust. 46.950€ (alv 0%)

6. Kirkonkylä / 2011 (ei tukikelpoista, tehty kust. 601.785€).

 

Hanketta hyödynnetään kunnan palveluissa (pitkien etäisyyksien kunnan palvelujen kehittämisessä).  Kunta myönsi takauksia RTVO:lle kaksi: 1.317.084,91 € ja 740.776 € (31.12.2014 tilanne). Lisäksi kunta myönsi RTVO:lle v. 2014 sekä 500.000 €:n ja 1.000.000 €:n antolainat ja 500.000 €:n  pääomalainan.  Hankealueiden kokonaiskustannukset bruttona 5.084.897€: valtio + EU 58%/ 2.060.840 euroa, Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) 34% ja Rautavaaran kunta 8%/218.668€  .

 

Esim. kunnan palvelutuotannon ja  matkailun (kunnan Matkailun MasterPlan 2015) kannalta toimivat verkkoyhteydet ovat todella elintärkeät.  Saavutettavuus ja ihmisten välinen tasavertaisuus tulee ottaa huomioon. 
 

Rautavaaran kunnan työttömyysaste vaihtelee 13,1%-19,9%. Työttömyydellä on suorat vaikutukset kunnan taloudelliseen liikkumavaraan. Kunnan maksamat Kelan ns. sakkomaksut ovat kuluvan vuonna ylittyneet 130.000 eurosta. Kunta osallistuu yli 500-päivää työttöminä olleiden työmarkkinatukeen 50 %:n osuudella.

 

Rautavaaralla työikäisten määrä on 1063.  Työttömien määrä 123. Kunnan maksama sakko työtöntä kohden 570,72€. Kaavilla 444,43 €/työtön.  Juankoski 481,72€/työtön, Tuusniemi 584,43€/työtön. Kuopio 853,94€/työtön. Linkki: http://www.hs.fi/kotimaa/a1414475916107

 

Vuoden 2015 alusta maksuosuudet kasvoivat entisestään: kunnan vastuulle siirtyy jo 300-päivää työttömänä olleet.  Muutoksen lisäkustannukset kunnalle ovat erittäin merkittäviä lähes 150.000 euroa/vuosi, jos emme tee mitään työttömyyden poistamiseksi.

 

Rautavaaran kunnan työllisyysstrategia 2014-2016 on paikallisen työttömyyden poistamisohjelma. Työttömyyden poistamisessa tarvitsemme kuntatasolla erittäin laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä (kunnan palvelutuotanto, kuntalaiset, yrittäjät, kolmas sektori) ja kumppanuuteen perustuvaa jämäkkäitä uusia ja vanhoja hyviä toimenpiteitä.

 

Kunnanhallitus päätti kokouksessa 10.11.2014 §:ssä 276  hyväksyä Rautavaaran kunnan oman Työllisyysstrategian 2014-2016 ja asetti kovan tavoitteen: kunnan työttömyysaste on 8 % tämän valtuustokauden päättyessä 31.5.2017.

 

Kunta varaa vuosittain Työllisyysstrategian toteuttamiseen tarvittavat määrärahat talousarvioon 2018 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2019-2020 toimenpiteitä varten. Vuoden 2018 Työllisyysstrategian määrärahavaraus on 125.092 euroa.  Työllisyyden hoidon keihäänkärjet vuonna 2018 ovat: pysyvien ratkaisujen löytäminen, oppisopimuskoulutuksen tukeminen ja itse itsensä työllistäminen.  Näistä tarkemmin Kunnan työllisyysstrategiasta/elinvoimalautakunta.

 

 

 

Talousarvion Investointiosassa kunnan kiinteistöjen korjauksia jatketaan (Kunnan kiinteistö-strategian 2014-2024 mukaisesti) kohteina: huoneistojen muuttaminen esteettömiksi, Rauta-harjun kerrostalon putki- ja hissiremontti, entisen oppilasruokalan/päiväkodin vesikattoremontti, Monitoimitalon sadevesi- ja  ilmanvaihtojärjestelmien peruskorjaus vv. 2018-2020.

 

Nuorten yhteiskuntatakuuta kunta toteuttaa Etsivä nuorisotyön erityisnuoriso-ohjaajan/työ-koordinaattorin ja vapaa-ajanohjaajan avulla. Henkilöt koordinoivat ja tiivistävät nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista Rautavaaran kunnassa yhdessä työvoimaviranomaisten, Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston, Rautavaaran Työraitti ry:n, Rautavaaran nuorisovaltuuston (RaNuVa) ja Rautavaaran Yrittäjät ry:n kanssa.
 

Kunnan tavoitteena on henkilökunnan työkyvyn, osaamisen sekä koulutuksen tukeminen ja ikääntymiseen varautuminen. Ympäristöviihtyvyyteen ja keskustaajaman yleisilmeen parantamista jatketaan (yhteistyö Savontien ympäristö kuntoon Pohjois-Savon Ely-keskuksen kanssa).

 

Haastetta kunnanvaltuustolle riittää vv. 2018-2020.  Lautakuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että valtuuston asettamat tavoitteet toteutuvat mahdollisimman hyvin toimintaan osoitettujen resurssien puitteissa.  Lautakuntien tulee seurata voimavarojen käyttöä ja tavoitteiden toteutumista kunnanhallituksen antamien talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti.

 

Talouden tasapainoa on haettaessa menoja karsimalla, tulee etsiä keinoja tulojen vahvistamiseen.  Siksi meillä tulee olla kykyä jarruttaa ja kiihdyttää, leikata ja kehittää, samaan aikaan.

 

Tässä meitä auttaa Kuntamaisema Oy:n 3.8.2017 laatimana Maisemaraportti – Rautavaaran kunta. Tehokkuusanalyysi ja henkilömitoituksen arviointi kunnan eri palveluissa. Keskeiset havainnot ja toimialakohtaiset optimointivarat/säästöpotentiaali esitetään 720.000 euroa.

 

Hyvinvointilautakunnan talousarvioehdotukseen vuodelle 2018 ja taloussuunnitelmaan vv. 2019-2020 sisältyy rakenteellisena ratkaisuna lukion sisäänoton lopettaminen syksystä 2018 alkaen.  Toteutuessaan tämä tarkoittaa sitä, että viimeiset ylioppilaat valmistuvat keväällä

2020.  Tämän jälkeen Rautavaaran kunnan lukio lakkaisi.

 

Lukion sisäänoton ottamisen lopettaminen syksystä 2018 alkaen käsitellään oma asiana kunnanvaltuustossa.

 

Kunnan vuoden 2018 talousarvioehdotus on ylijäämäinen +174.152 euroa .  Kunnan taseeseen (tilanne 31.12.2016)  on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 4.685.042 euroa.

 

Nimeän vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2019-2020 taloussuunnitelman itsenäisen Rautavaaran kunnan lähipalvelut turvaavaksi ja siirtymäkauden budjettiesitykseksi, jonka tavoitteena on sujuva arki.  Kuntastrategiatyössä kohdistamme kaikki toimenpiteet Elinvoimaan, Talous ja yhteistyöhön, Palveluihin ja kuntalaisiin sekä Johtamiseen ja henkilöstöön.  Rautavaaran kunta on Tulevaisuusmatkalla.

 

Talousarvioprosessista kiitokset koko henkilöstölle, johtoryhmälle ja esimiehille.

 

Kohti uutta visiota: Rautavaara maalaisjärjellä yhdessä tulevaisuuteen. Isojen muutosten tuulissa.

Talousarvion keskeisimmät tunnusluvut 2018

Tuloslaskelma 2018

 

 

Unto Murto

kunnanjohtaja