Takaisin

Juhlapuhe kansallinen veteraanipäivä Rautavaaralla 27.4.2018

RAUTAVAARAN KUNTA

kunnanjohtaja/HTM Unto Murto

JUHLAPUHE KANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ RAUTAVAARALLA perjantaina 27.4.2018 Rautavaaran kunnan kunnantalo, valtuustosali

 

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Arvoisat kotirintaman vastuunkantajat, Hyvä Veteraanipäivän juhlayleisö! Nyt järjestettävä Kansallinen veteraanipäivä on järjestyksessä 32. valtakunnallinen tilaisuus.

 

Tänä  vuonna vietettävän veteraanipäivän tunnuksena on:

Kansallinen veteraanipäivän teema: Veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville sukupolville.

Valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään tänä vuonna Helsingissä 27.4.2018. Kuntien ja kuntayhtymien tilaisuudet muodostavat jälleen keskeisen ja merkittävän osan kansallisen veteraanipäivän viettoa.

 

1. Palanen Itsenäisen Suomen 100-vuotishistoriasta       

Maamme itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys.  Monet tekijät johtivat lopulta siihen, että eduskunta hyväksyi kuudes joulukuuta 1917 itsenäisyysjulistuksen.  Pienen Suomen rooli historian näyttämöllä on ollut vuosisatojen ajan suurvaltojen jännitteiden sijaiskärsijänä kulloisenkin isännän alaisuudessa.

Lapin sota päättyi 27.4.1945.  Sotiemme veteraanien juhlapäiväksi otettua Lapin sodan päättymispäivää on vietetty vuodesta 1987 Kansallisena veteraanipäivänä. Juhlapäivää kunnioitetaan juhlaliputuksella ja elossa olevien sotaveteraanien muistamisella. Kansallista veteraanipäivää vietetään Lapin sodan päättymisen vuosipäivänä muistoksi siitä, että aseet rintamillamme vaikenivat ja viimeinen saksalainen poistui maastamme tuona kyseisenä päivänä 72 vuotta sitten. Veteraanipäivä on valtiovallan tunnustus maan itsenäisyyden puolustajille. Veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta.

Samalla päättyivät Suomen osalta II maailmansotaan liittyneet sotatoimet.  Pariisin rauhansopimus solmittiin vuonna 1945.

 

Kansallisen Veteraanipäivän vietto muistuttaa meille kaikille sotiemme veteraanien uhrista Isänmaan pelastamiseksi, erityisesti vuosina 1939-1945. Toisen maailmansodan aikana Suomi joutui käymään kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja kääntämään aseensa vuoden 1944 syyskuussa entistä liittolaista Saksaa vastaan. 

Kovista taisteluista ja niistä seuranneista raskaista menetyksistä huolimatta tämä pieni, mutta sisukas maa selvisi sotavuosista joutumatta kertaakaan antautumaan.  Se säästyi miehitykseltä ja säilytti itsenäisyytensä ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen, joka nojaa pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon. On mahdotonta kuvitella, mitä olisi seurannut, jos Suomi olisi miehitetty ja itsenäisyys menetetty.   Meidän oli maksettava sotakorvaukset, luovutettava Karjala, Petsamo  ja sijoitettava yli 400.000 kansalaista (ml. karjalaiset ja pinta-alasta yli 11%) yhteisen pienentyneen maamme eri osiin. 

 

Arvoinamme ovat olleet: vapaus, kansanvalta, pohjoismainen hyvinvointi ja oma suomalainen kulttuuri. 
 

Talvi- ja jatkosodassa maanpuolustustehtävissä oli kaikkiaan yli 500.000 miestä ja 240.000 naista. Yhteensä vuosien 1939-1945 sodissa kaatui 100.000 henkilöä ja haavoittui 300.000 henkilöä. Sotien lähes kaikki alle 30-vuotiaat miehet osallistuivat maan puolustamiseen. 

Varsinaisiin taisteluihin osallistuneet sekä myös kaatuneet ja haavoittuneet olivat pääosin nuoria ihmisiä.  Vuoden 2018 alussa oli joukossamme 14.000 rintamaveteraania (vuonna 2017: 17.000 ja 2014:32.000 rintamaveteraania).  Heistä 2.500 on sotainvalideja.  Veteraanien keski-ikä on nyt 92 vuotta.  Tammenlehvä- sukupolven taival suomalaisessa yhteiskunnassa on kaartumassa illan lepoon. Veteraaneja poistuu keskuudestamme kiihtyvällä tahdilla.

 

 

2. Kansallinen veteraanipäivä – Veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville sukupolville.

Arvoisa Juhlaväki!

Suomalainen kuntajärjestelmä luotiin 150 vuotta sitten.  Rautavaaran kunta perustettiin 12.9.1874. Miten asiat ovat tänään syyskuussa 2018 144 vuotiaassa Rautavaaran kunnassa? Aloitin kunnanjohtajan työt 1.2.2011. Takana on reilut seitsemän (7) vuotta tätä varsin tuulista virkaa.  On ollut onnistumisia ja vastoinkäymisiä, jotka ovat kasvattaneet.

 

Kunnanvaltuusto hyväksyi 18.12.2017 §:ssä 96 kuntaan uuden vision 2030: Rautavaara-maalaisjärjellä yhdessä tulevaisuuteen. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa nro 7/15.12.2014 §:ssä 53 Rautavaaran kunnan Kiinteistöstrategian vuosille 2014-2024.  Tämä on kunnan ensimmäinen ja kokonaisvaltainen kiinteistöjen kuntokartoitus ja sitä toteutetaan vuosittain valtuuston hyväksymän talousarvion hyväksymän talousarvion investointiosaan varatuilla määrärahoilla.  Hieman kiinteistöjen korjaamisesta.

 

Positiivista Pöhinää on saanut aikaan kunnan vuoden 2017 tilinpäätös, joka on ylijäämäinen +785.373,14 euroa. Kunnan taseessa on ylijäämää yhteensä 5.470.415,88 euroa. Taseen vahvistuminen on erittäin hyvä asia näissä muutoksen tuulissa. Talouden tasapainoa haettaessa menoja karsimalla, tulee etsiä keinoja tulojen kasvattamiseen. Siksi meillä tulee olla kykyä jarruttaa ja kiihdyttää, leikata ja kehittää samaan aikaan.

 

Yhteistyöllä olemme onnistuneet valtuustokaudella 2013-31.5.2017 ja 1.6.2017 seuraavissa: kiinteistöjen Paloasema 2  ja Metsäkartanon jätevesipuhdistamon myynti 2017, uusi Paloasema 2016-2017, Karinkosken sillan kunnostaminen 2016-2017, uusi keskuskeittiö 2015, uudet palveluyksiköt Hopeapaju, Päivänsine, Ollintori, Lepolan ambulanssitilan muutos Voimatuvaksi ja sen kuntoilulaitteet (ikäihmisille sopivat), Lepolan tilojen muutos asuin käyttöön, Monitoimi-puisto Puuton suisto, kunnan päätien eli Savontielle uusi päällyste 2014, kevyenliikenteen väylä Pappilanmäelle 2015, Monitoimihallin salaojitus ja seinän kaatumisen estäminen, Yläasteen oppilasasuntolan salaojitus, vanhan Oppilasruokalan muuttaminen esiopetuksen tiloiksi ja  piha-alueen salaojitus, Kirjaston vuotavan katon korjaus, Rautaharjun kerrostalon putkiremontti,  Kirkonkylän vedenkäsittelylaitoksen peruskorjaus (alavesisäiliö) 2015, työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena lähihoitaja ja korjausrakentamisen kurssit 2015-2016, yhteistyö Sami Talo Oy/Unto-talomallisto ja USO-koulutus 2013-2018: Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen, Suomen Kuntaliitto ja FCG Oy. USO:n avulla selvitetään mm. vaihtoehtoisia tuotantotapoja, palvelujen järjestämisen muotoja ja kustannusten alentamista eri toimialoilla. Tavoitteena Kuntastrategia-2030-asiakirjan keinoilla turvata kunnan lähipalvelut pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen olosuhteissa.

 

Positiivista Pöhinää tulossa lisää: Paljakan luonnonsuojelualue toteutui 2017/Metso-hankkeena 2014: valtio maksoi kunnalle 88.000 euroa rauhoituskorvausta ja osti kaksi määräalaa Kiparinvuori ja Pikku-Mäkelä nimisistä tiloista. Hinta yhteensä 303.000 euroa. Kaikki yhteensä 391.000 euroa.

 

Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutostyö hyväksyttiin valtuustossa 16.12.2013.  Tonttien hinnat oat 2€/m2 ja vesi-ja viemäriliittymien hintoja ei peritä, jos kauppakirja tehdään 31.8.2018 mennessä.  Koskee myöskin Jokisuunniemen ja Karikosken kaava-alueiden AO-tontteja. 

 

Jukolan osuuskauppa päätti keväällä 2018: ostaa Siwan kiinteistön ja purkaa sen toukokuun loppuun mennessä sekä rakentaa uuden päivittäisruokakaupan.

 

Kunnanlääkärit Oy avasi 18.4.2018 lääkärin vastaanottotilat monialayrittäjä Lauri Keinäsen Rautavaara Portti Oy:n omistamissa tiloissa (entinen poliisilaitoksen tilat) Lääkäri/sairaanhoitaja palvelut 5 kertaa viikossa.  

 

Kunnanvaltuusto päätti 18.12.2017: Lukion oppilaaksi ottamista ei lopeteta ensi syksynä, vaan katsotaan vielä kaksi (2) vuotta ja tehdään sinä aikana määrätietoista ja näkyvää Rautavaaran lukion kehittämis- ja markkinointityötä.  Lukion kehittämistyöryhmä perustettiin tammikuussa 2018. Hakuaikana lukioon 15.3.2018 saakka:  hakijoita 11 hlöä,

joista 5 hakijaa  asetti Rautavaaran lukion 1 sijalle.

 

Positiivinen uutinen: Kunnanhallitus 23.4.2018 § 94: Ensolan-nimisen rivitalokiinteistön purkaminen 30.9.2018 mennessä ja käynnistetään heti uuden rakennuksen suunnittelu:

Yhteisökoti Helmi-hanke: asuntoja hoivasolua ja intervallihoitoa varten. Ikäihmisille itsellisen ja yhteisöllinen asuminen.  Tontille on laajakaistavalmius nopeudella 100Mbit/s (RTVO)  ja kaukolämpövalmius (Rautavaaran Lämpöosuuskunta).  Rahoitusta ARA, Sitra, STAE, STM.

 

Positiivinen uutinen on se, että kunnan saamiset Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalta ovat tulleet ajallaan. Vuoden 2017 taseessa on lyhytaikaisissa saamisissa RTVO:lta: 105.397,92 euroa ja pitkäaikaisissa saamisissa RTVO:lta: 2.870.295,12 euroa.  Maksuaikaa 25 vuotta/vuoteen 2041 saakka.  Rautavaaran kunnan saamiset ja takausvastuut RTVO:lta on tällä hetkellä yhteensä 2.975.693,04 euroa. Vuonna 2018 maksut yhteensä 105.397,92 euroa, josta nyt maksettu 26.349,48 euroa. Jäljellä 79.048,44 euroa.

 

Olitpa luottamushenkilö tai kunnan viranhaltija kunnan johtaminen ei todellakaan näinä aikoina ole aina päivänpaistetta, vaan matkalle mahtuu tuulisia ja tuiskuisiakin päiviä.  Kunta ei ole koskaan valmis.

 

Elämä on opettanut meille kaikille, että Taustapeiliin on turha katsoa.  Katseet on luotava eteenpäin. Sieltä aukeaa maantie ja siellä esiin tuleviin asioihin pystymme yhteistyössä vaikuttamaan.

 

Vanhustyössä kuntouttavan työotteen toteuttaminen tiukkenevien voimavaroin tuo mukanaan myös työn valitsemisen tarpeen.  Kaikkea sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat ei pystytä toteuttamaan kunnallisten palveluiden puitteissa.  Omaishoidontuki, joka on edullinen tapa tukea ikäihmisten ja muidenkin ryhmien kotihoitoa, on jouduttu sopeuttamaan kunnan taloudelliseen liikkumavaraan.

Toivon, että kuntamme kaikki seurakunnat ja järjestöt kunnassa ovat edelleen mukana yhteistyössä Vanhus- ja vammaisneuvoston kanssa veteraanien arkielämän parantamisessa. Paljon on varmasti vielä tehtävissä veteraani-ikäluokkamme elämänillan kaikinpuoliseksi helpottamiseksi.  Uudessa kuntalaissa mm. kuntastrategia, nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto ovat tulleet pakolliseksi.  Piispa Jari Jolkkosen piispantarkastus seurakunnassa 13.4.2018.

 

Myös Teitä hoivaavat läheisenne tarvitsevat tukea ja apua jaksamiseensa. Elämän lain mukaan veteraanien rivit harvenevat päivä päivältä.  Meillä, sodan jälkeen syntyneillä on nyt velvollisuus huolehtia siitä, että veteraanien perintö siirtyy tuleville sukupolville.

 

Rautavaaran kunnan asukasluku 27.4.2018: 1.677.  Tästä yli 65 vuotiaita on 36,2 %.  Kunta on mukana Huoltoliiton hankkeessa. Hanke on erittäin tärkeä näille yli 65-vuotiaille henkilöille, jotka hoitavat läheistään kotona omaishoitaja-statusta ei tarvita.  Hanke toteuttaisi Rautavaaran kunnanvaltuuston 18.12.2017 uutta kunnan visiota 2030: Rautavaara-maalaisjärjellä yhdessä tulevaisuuteen.  Hanke on osa kunnan arki-elämän palvelujen kehittämistyötä ko. väestöryhmälle.

 

Rautavaaran kunta sitoutuu edistämään hankkeen onnistumista mm. poistamalla asiakkaiden liikkumiseen liittyviä esteitä. Toivotaan, että hanke saa rahoituksen STEAlta.

 

Nykyisessä maailmanmenossa ihmiseltä on vaarassa kadota usko ja toivo tulevaisuuteen.  Unelma yhteisten arvojen ja tavoitteiden maailmassa ei ole toteutunut.  Ei ole mitään syytä toivottomuuteen.  Kansalaisten mielestä kuntien pitäisi jatkossa keskittyä Elinvoiman ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen.  Kunta nähdään enemmän demokratia-alustana kuin palvelujen tuottajana. 

 

Yhteisöllisyyttä kunnassa ovat vahvistaneet vuosikausia Rautavaaran Harrasteteatteri (tulevan kesän näytelmä Valtion vakituinen mies) ja Rautavaaran Nuorisosirkus (Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston hoitokunta palkitsi SOTKOTTAREn pronssipatsaalla 18.11.2016 tunnustuksena kuntalaisten ja kunnan ansiokkaasta toiminnasta kulttuurin hyväksi). Uskomatonta, että vähälapsisessa kunnassa on ollut yli 25 vuotta nuorisosirkus.

 

Vuodesta 2005 alkaen puhutuin ja kiistellyin aihe Suomessa on ollut suuri Sote-uudistus. Täällä Pohjois-Savossa posotetaan POSOTEen 1.1.2019 alkaen. Kunnan organisaatiosta tulosalue II/perustoimesta siirtyisi 60 hlöä.  Se yhdistettynä Maakuntahallinnon perustamiseen ja kaikkiin muihin suunniteltuihin uudistuksiin muuttaa koko kuntakenttää. Kuntien tehtäväkenttä supistuisi ja rahoituspohja muuttuisi. Maakunnat ottaisivat yli puolet kuntien budjeteista ja niistä tulisi tietyllä tavalla uusia suurkuntia omine vaaleilla valittuine päätöksentekoelimineen tiukassa valtion ohjauksessa.  SoTe- ja Maakuntauudistukseen olennaisesti liittyvää Valinnanvapauslakia käsitellään eduskunnassa kesäkuussa 2018. 

 

Tuleviin ja nyt menossa oleviin haasteisiin meidän tulee vastata päättäväisesti ja toimia yhteistyössä 9.4.2017 kuntavaaleissa valittujen uusien luottamushenkilöiden kanssa paremman kunnan puolesta. Osaavat luottamushenkilöt ja kunnan henkilökunta sekä aktiiviset kuntalaiset, toimivat ja laadukkaat peruspalvelut, viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä kehittynyt infrastruktuuri ovat kunnan kehittymisen perustekijöitä.

 

Erityisesti nyt kun teemme kunnan omaa hallinnon uudistusta: uusi luottamushenkilöorganisaatio ja uusi hallintosääntö voimaan 1.1.2019.

 

Rautavaaran kunnan vaakunassa ristikkäin olevat kirveet ja kolmihuippuinen vaara raudan merkkeineen, kuvaa erittäin hyvin Rautavaaran ominaispiirteitä.  Kirveet muistuttavat meille

metsätöiden merkityksestä kunnalle, raudan merkki etenkin 1700-luvulla harjoitetusta järvimalmin nostosta ja vaarat kauniista, vaihtelevasta maastosta. 

 

Haluan nostaa esille uudelle valtuustolle 2017-2020 Paljakan alueen kehittämistyön jatkamisen retkeilyalueena/Rautavaaran matkailun Kehittämissuunnitelma 2015-2018 toteuttamisessa. Asia laitettiin vireille vuonna 2013 kehittämiskeskustelussa kunnan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen/Ympäristö ja luonnonvara toimialan kanssa.  

 

Paljakan alueen kehittämisen yksi osa-alue on kunnanvaltuuston kokouksessa nro 6/18.11.2013

§:ssä 78 hyväksymä Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutoksen 23.9.2013 päivätyn kaavaselostuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Ranta-asemakaava koskee Rautavaaran kunnan Hiekkahäikän alueen kortteleita 1-9, urheilu- ja virkistys-, retkeily- ja ulkoilu-, yleinen pysäköinti-, uimaranta-, vene-valkama- sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita.

 

Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-9, lähivirkistys-, urheilu-, virkistyspalvelujen-, uimaranta-, venesatama/venevalkama-, maa- ja metsätalous, sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on saada alue toteutumaan, jotta alueelle rakennettu viemäri ja vesijohtoverkosto saadaan hyödynnettyä.

 

Ranta-asemakaavalla alueelle on saatu 4 omarantaista loma-asuntoa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti ja muodostettua 9 uutta omarantaista loma-asumiseen soveltuvaa rakennuspaikkaa kaavan rakennetta muuttamalla. Suunnittelualueelle on osoitettu nykyisen kaavan mukaiset yhteisrantaiset rakennuskorttelit yksittäisten tonttien lukumäärää vähentämällä.

 

Hiekkahäikän ranta-asemakaava on Pohjois-Savon ensimmäinen energiakaava, joka mahdollistaa ekologisesti kestäviä lämmitysjärjestelmiä ja uusiutuvaa energiaa (maalämpö Ala-Keyritty-järvestä, aurinkoenergia, kotimainen hake). Ranta-asemakaava-alueen pinta-ala on n. 35,3 ha ja alue sisältää n.3,5 km rantaviivaa.  Kaikkiaan Paljakan alueella löytyy 22 tonttia.

 

Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutos oli yksi osatekijä vuonna 2011 käynnistettyä Paljakan alueen kehittämistyössä valtuustokaudella 2013-2016. Kunnan täyttäessä140-vuotta vuonna 2014.

 

Muut Paljakan alueen kehittämistyön osatekijät ovat:

 

1) Kiparin ränsistyneen kelkkaradan puulaitojen ja jäädytysputkien sekä valotolppien purkaminen eli koko alueen maisemointi. Kustannukset 8.000 euroa. Työ tehtiin 2014.

 

2) Kiparinvuoren ja Paljakan tilojen rajaaminen retkeily-/luonnonsuojelukohteeksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn suojelukohteeksi.  Kokonaispinta-ala noin 53,8 ha. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa 6/19.12.2016 §:ssä 63 sopimuksen Luonnonsuojelualueen perustamisesta Rautavaaran kunnan ja Suomen valtion edustajana Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Tilojen yhteispinta-ala on noin 21,0 ha.  Tilat ovat Kiparinvuori 52:0 ja Paljakka 53:2. 

 

Sopimus luonnonsuojelualueen perustamisesta allekirjoitettiin 30.1.2017. Rauhoituskorvaus 88.000 euroa valtio maksoi kunnalle helmikuussa 2017.  Lisäksi Suomen valtio edustajanaan Pohjois-Savon Ely-keskus ostaa määräalat kiinteistöistä Pieni-Mäkelä ja Paljakka Rautavaaran kunnan Suojärven kylässä.  Pinta-ala noin 32,8 ha. Kauppahinta on 303.000 euroa.  Ostotarkoitus: luonnonsuojelu ja matkailua tukeva toiminta.

 

Tämä avaa uuden mahdollisuuden Kunnan matkailun kehittämiseen vuonna 2015 laaditun Kunnan Matkailun kehittämissuunnitelman (Matkailun Master Plan) mukaisesti 2015-2018.

 

3) Moottorikelkkareitti Tahkolta-Kiparin kautta Rautavaaran keskustaan. Kunnan TA-2013/Hanke-salkussa: MoViRa-hankkeelle 10.749 euroa. MoVira-hanke päättyi 31.12.2014.

 

4) Kangaslahti-Suojärvi laajakaistarunkoverkon hyödyntäminen. Valmistui vuonna 2011. Viestintäviraston päätös 7.8.2013 tukikelpoiset kustannukset yhteensä 615.270 euroa. Kunnan maksuosuus 8% eli  49.222 euroa

 

5)  Rautavaaran lentokeskuksen kehittäminen. Tavoitteena laajentaa ja monipuolistaa kenttäalueen käyttöä, löytää uusia toteuttamiskelpoisia kehittämiskohteita ja aukoa kehitystyötä jarruttavia solmuja sekä hyödyntää Hiekkahäikän ranta-asemakaavan mahdollisuudet, jossa energiataloudellinen asuminen ja ilmailuharrastus on mahdollista toteuttaa.

Hiekkahäikän ranta-asemakaava toimii suunnan näyttäjänä ilmailuharrastajien rakennus-kohteena. Suomen suurimman harrastelentotilan tarjoaa Rautavaaran Lentokeskus.

 

Rautavaaran matkailun Kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2018 hyväksyttiin maaliskuussa 2015.  Rautavaaran matkailu yllättää- elolla, ilolla ja älyllä.  ”Miljoonan mutkan takana” sijaitsevaan Metsäkartanoon ei kukaan eksy vahingossa, mutta sinne löytäneet kohtaavat sekä kansalliseen että kansainväliseen luontomatkailuun loppuun asti hiotun palvelukokonaisuuden. Tiilikan kansallispuisto, Älänne ja Paljakka mykistävät matkailijan maisemillaan ja omalaatuisilla luontokohteillaan. 

 

Virastotalon aulassa olevat moottorisahataiteilija Erkki Rytkösen tekemät Savottaukko ja Savotta-emäntä sekä Kipa-koira ja Pena-koira muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeää on tietää, että kunta eli ja elää metsästä eilen ja tänään.  Tottakai Savotta-ukon ja emännän työkalut ovat vaihtuneet kirveestä ja poka-sahasta tablettiin ja älypuhelimeen sekä some-viestintään.   Tänä Rautavaaran kunnan 144 vuotisJuhlavuonna on paikalla saada uudelle Paloasemalle moottorisahataiteilija Erkki Rytkösen tulevan Rautavaara-Päivillä veistämä Letkukarhu-patsas.

 

 

3. Lopuksi

 

Haluankin lopuksi tervehtiä aivan erityisellä kunnioituksella kaikkia kuntamme veteraaneja ja heidän puolisojaan sekä omaisia.  Erityisen iloisia olemme siitä, että koululaisia on mukana juhlassamme: Rautavaaran Restentit 2014 ja 2015 sekä Nuorisovaltuuston (RaNuVa) kautta.
 

Kunnan puolesta esitän kiitokset kaikille tämän juhlan järjestelyihin osallistuneille.

 

”Kansallinen veteraanipäivä – Veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville suku- polville.”- tunnuksella järjestäjät haluavat osoittaa kiitollisuuttaan sotiemme veteraaneille ja veteraanisukupolvelle siitä kovasta työstä, jonka he tekivät sodan aikana rintamalla ja kotirintamalla sekä sodan jälkeisen Suomen ja oman kotikuntansa rakentamisessa.  Heidän ansiostaan voimme vapaina katsoa kohti tulevaisuutta, yhdessä maailman hyvinvoivimmista maista.

 

Toivotan Teille kaikille mukavaa  JUHLAPÄIVÄÄ. Runsaasti voimia ja terveyttä edelleen sekä kaikille Mukavaa Kevättä 2018

 

Rautavaaran kunta täyttää tänä vuonna 144 vuotta. Tavataan Rautavaara-Päivillä 30.6.2018 - 1.7.2018 kotikunnan teemalla: ”PIHKASSA KOTISEUTUUN”: Paluumuutto, Laajakaista ja Vapaa-ajan palvelut.  Perinteiseen tapaan kuntamme markkinointilehti yhdessä paikallislehti Pitäjäläisen kanssa: Pihkassa Kotiseutu-julkaisu nro 8 ilmestyy 15.6.2018 laajalla levikillä.

 

 

Unto Murto
kunnanjohtaja
hallintotieteiden maisteri/HTM. kunnallistutkinnon sosionomi, merkonomi
puh. 040-860 8100 ja sp: unto.murto@rautavaara.fi