Esihenkilövalmennukset – mitä ne sisältävät, mitä hyötyä niistä odotetaan, mitä valmennuksissa tehdään?
Esihenkilöiden valmennukset on mahdollistanut hankeraha, jota haettiin Kevalta (Työelämän kehittämisraha). Hankkeen nimi kokonaisuudessaan on Ennakoivalla työkyvyn ja työuran johtamisella kohti innostavaa työtä!
Hankkeessa esihenkilöt käyvät viiden tapaamiskerran valmennuskokonaisuuden, jonka järjestää Johanna Huhta Balance Factor Oy:stä. Valmennusten teemoina ovat:
- Työhyvinvoinnin johtaminen on taitolaji
- Työterveysyhteistyön kehittäminen
- Valmentava johtajuus
- Tunteet työyhteisössä ja vaikeiden tilanteiden kohtaaminen
- Vahvuuksien hyödyntäminen osana tiimityötä
Kaksi ensimmäistä valmennuskertaa on nyt jo takana päin. Niistä kokemukset olivat erittäin positiiviset. Meillä on kehitysmyönteinen porukka viemässä tätä hanketta eteenpäin! Esihenkilöt ovat sitoutuneita oppimaan uutta ja kehittämään yhdessä työkykyjohtamista.
Myös koko kunnan henkilöstölle on suunniteltu valmennuspäivä hankkeen tavoitteisiin ja teemoihin liittyen (tästä ei vielä tarkempaa suunnitelmaa, suunnittelu tapahtuu yhdessä Johannan kanssa).
Lue koko hankkeen tavoitteet hieman alempaa.
Hankkeen tavoitteet:
1. Esimiestyön ja lähijohtamisen työvälineiden ja ennakoivan toimintavalmiuden vahvistaminen
Nykyisten välineiden (esimerkiksi varhaisen tuen malli) entistä sujuvampi käyttö. Lisäksi esimiestyöhön uusien välineiden käyttöä, joka ohjaa esimiehiä tarttumaan ennakoivammin versovaiheen työkyky- ja työurapulmiin. Samoin esimiesten dialogisen ohjausosaamisen vahvistaminen.
Mittarit: Keskustelujen lukumäärä, esimies-työntekijä- keskusteluiden jatkosuunnitelmien laatu ja toteutettavuus (esimerkiksi keskustelusta tilanne ½ vuoden kuluttua).
2. Sairauspoissaolojen vähentäminen
Työn muokkauksen ja korvaavan työn toimintamallin yleistyminen ja tätä kautta mielekkäiden työn tekemisen tapojen vahvistuminen läpi organisaation. Työntekijöiden itseymmärryksen laajeneminen siitä, että jos on työkyvytön omaan tehtävään, se ei tarkoita työkyvytöntä mihin tahansa tehtävään.
Mittarit: Työn muokkauksen ja korvaavan työn lukumäärien muutos; sairauspoissaolojen lukumäärä, korvaavan työn käyttäjäkokemukset.
3. Yhteistoiminnan vahvistaminen työterveyshuollon kanssa
Työterveysneuvottelun käsikirjoitusmuutokset, työnantajan strateginen ja arjen tason työn tuntemus tulevat entistä vahvemmin esiin. Neuvottelut työnantajavetoisia. Yksilöiden terveydestä kohti kuntaorganisaation kokonaiskyvykkyyttä.
Mittarit: Työterveysneuvottelujen määrän muutos, neuvottelujen suunnitelmien toteutuminen, tulosten vaikuttavuus.
