Kangaslahden Nuorisoseura on perustettu v.1978. Seuran toiminta on vilkasta. Tarkoituksena on tarjota harrastusmahdollisuuksia omalla kylällä erityisesti lapsille ja nuorille. Tarjolla on lasten liikuntakerho sekä sählyn ja lentopallon pelaamista.
Jäsenmäärä vuonna 2006 oli 47.Nuorisoseura on vuokrannut Kangaslahden Maa- ja kotitalousseuran talon toimintaansa varten.
Taloa on kunnostettu talkoovoimin. Sisustus on laitettu uuteen uskoon lentopalloa ja erilaisia sisäpelejä sekä tapahtumia silmällä pitäen. Tällä hetkellä työn alla on laajennus, johon tulevat sosiaalitilat ja keittiö. Laajennus on edennyt sisustusvaiheeseen.
Seurantalo toimii myös Kangaslahden koulun sisäliikuntatilana.
Keväällä 2003 Kangaslahden Nuorisoseura ja kylätoimikunta yhdistyivät ja kylätoimikunta toimii jatkossa NS:n toimikuntana.Muita toimikuntia ovat talotoimikunta ja nuorisotoimikunta.
Yhteystiedot:
Hans-Peter Heubach, puheenjohtaja
Marita Riekkinen, sihteeri
TAPAHTUMIA VUOSIEN VARRELTA
Valaistu latu (1988)
Valaistun ladun pohja raivattiin ja tasoitettiin Hovinmäen metsäiseen maastoon. Purujen levitys, valopylväiden asennus ja sähkötyöt tehtiin talkoilla.
Nuorisoseurantalon kunnostus (1993–)
Seurantalon peruskorjaus on aloitettu 1993. Väliseinät poistettiin ja laipiota korotettiin, että salista saatiin palloiluhalli. Näyttämö kuitenkin säilytettiin, joten salia voidaan käyttää edelleen juhla- ja teatteritilaisuuksissa. Työt tehtiin pääasiassa nuorisoseuran omalla kustannuksella ja talkootöinä.
Toinen vaihe aloitettiin 1998. Rakennettuun laajennusosaan valmistui kaksi pukuhuonetta ja viimeisimpänä talkootyönä tehtiin talon ulkomaalaus. Seuraavassa vaiheessa tehdään keittiö, suihkut ja vessat. Kangaslahden koulu käyttää seurantaloa sisäliikunta- ja juhlatilana, ja sitä käytetään myös muiden tilaisuuksien järjestämiseen. Siellä pyörivät myös Nuorisoseuran järjestämät kerhot (jumpat, palloilulajit).
Jukolan viesti eli Mehtäjukola (1996)
Mehtäjukolassa paikalla oli arviolta kaikkiaan 30 000 henkeä kilpailijat, huoltajat, kisojen järjestäjät ja yleisö mukaan luettuna. Kangaslahtelaisten osuus kisojen järjestelyissä oli merkittävä: maa-alueet annettiin käyttöön korvauksetta kilpailuratoja varten, alueelle järjestettiin vesihuolto, suihkut sekä telttasaunat, joiden lämmittämisestä vastattiin. Kangaslahtelaiset lahjoittivat saunoihin ja majoitustelttojen kamiinoihin tarvittavat polttopuut sekä kisojen konetyön. Kisa-alueelle organisoitiin myös myyntipisteitä.
Nurmesjärven Kangaslahden kunnostaminen (1997–)
Matalan ja rehevöityneen Kangaslahden kunnostukseen saatiin rahoitusta Leaderin kautta, mutta Rautavaaran kunta ja Nilsiän kaupunki eivät lähteneet hankkeeseen mukaan. Lahdella tehtyjen vesitutkimusten, pohjanäytteiden ja sedimenttitutkimusten jälkeen kyläläiset kalastivat roskakalaa ja niittivät ruohikkoa järven pohjasta. Seuraava vaihe kunnostuksessa olisi ruoppaus. Ympäristöluvan hakemiseen ja rahoittamiseen tarvitaan kuitenkin ensin alueen kuntien ja sitä kautta ympäristökeskuksen tuki.
Kolme kylää – kolme kuntaa (1999–2000)
Tässä kolmen kunnan (Rautavaaran, Nilsiän ja Varpaisjärven) Leader-hankkeessa kolme kylää yhdistivät voimansa. Kylien kouluja yhdistettiin, toimittiin yhteistyössä Rautavaaran lentokeskuksen kanssa, Korpijärvelle haettiin kyläkauppiasta ja Palonurmessa kartoitettiin moottorikelkkareittejä. Hankkeen parhaana lopputuloksena järjestettiin kolmen kunnan kolmen kylän yhteinen perinnemaatalousnäyttely heinäkuussa 2001.
Perinnemaatalousnäyttely Tunne vanha – ymmärrä uusi (2001)
Palonurmen, Korpijärven ja Kangaslahden järjestämässä perinnenäyttelyssä kävi noin 8000 ihmistä, ja näyttely oli kylille myös taloudellisesti tuottoisa ponnistus. Talkooväkeä näyttelyn pystyttämiseen osallistui yhteensä noin 250. Näyttelyn johtoajatuksena oli maaseudun ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen edistäminen.
Kyläkirja (2001–)
Kotikylä Kangaslahti -perinnepiiri on koonnut vuodesta 2001 lähiseudun historiaan ja kulttuuriin liittyvää tietoa kirjoittamalla muistiin, haastattelemalla sekä keräämällä vanhoja lehtileikkeitä ja kirjeitä sekä muuta aineisto kylän elämästä. Kesällä 2006 kyläkirjan työryhmä dokumentoi tämän päivän kyläelämää haastattelemalla perheitä ja lapsia, kuvaamalla ihmisten arkea ja selvittämällä suhtautumista kylään omana elinympäristönä. Mikäli rahoitus kirjan toimittamiseen ja julkaisemiseen saadaan, noin 250-sivuinen kirja on tavoitteena julkistaa Kangaslahden koulun 120-vuotisjuhlissa 17.10.2007.
Rautavaaran kunta on ehdottanut Kangaslahtea Pohjois-Savon vuoden kyläksi vuosina 2001 ja 2004.
|
