Tutkielman teko-ohjeet 2003

Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2003 (Tästä Word-tiedostona)

1.    TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1.1    Aiheen valinta

1.2    Tutustuminen

   Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... )
   Listaa ylös kysymyksiä aiheesta
   Lue aiheesta ( oppikirjoista, muista kirjoista , netistä... )
   Kirjaa ylös hakusanoja lisäetsintöjä varten
   Ryhmittele kysymyksiäsi
   Etsi tärkeimmät kysymykset, pääongelma
   Kirjoita alustava otsikko
   Kirjoita johdantoluonnos
   Kirjoita alustava sisällysluettelo

1.3    Lisätietojen haku

   Hae kysymyksiin liittyviälisätietoja.
   Tutki kirjoja, lehtiä, nettiä, tee kokeita, kyselyitä,...
   Tee muistiinpanoja.
   Merkitse lähteitten tiedot ylös viittausta ja lähdeluetteloa varten.

1.4    Kirjoittaminen

Kirjoita tulokset eli käsittelyosa, jossa vastaat kysymyksiisi.
Jaottele pää- ja alalukuihin ( numerointi, otsikointi ).
Tarkista tutkielman rakenne ( sisällysluettelo ).
Yhdistele, vertaa ja arvioi eri lähteiden tietoja.
Muista viittaukset lähteisiin.
Tarkenna johdantoa.
Kirjoita päätäntöluku.
Tarkista muotoilu- ja kieliasu.

2 TUTKIELMAN OSAT  (Kuva)

·    Alkuosa
·    Nimiösivu
·    Sisällysluettelo
·    Tekstiosa
·    Johdanto : (Tutkimustavoitteet, -ongelmat ja menetelmä)
·    Tulokset
·    Päätäntö eli pohdinta
·    Loppuosa
·    Lähdeluettelo
·    Liitteet

Tekstiosan luvuilla voi olla alalukuja. Vain yhtä alalukua ei sovi käyttää. Luvuille (lukuun ottamatta sellaisia kuin sisällysluettelo, johdanto, lähteet ja liitteet) on hyvä antaa kuvaavia omia otsikoita.

2.1    Alkuosa

Nimiösivu

Kirjoittajan nimi ja työn nimi ovat noin 1/3 päässä paperin yläreunasta. Muut tiedot ovat paperin alaosassa.
Työn nimi on isolla ja lihavoituna ja se voi olla jakautuneena useammalle riville. Voi olla myös alaotsikko.
Käytä kirjasinkokoa 12 tai 14 kuten koko työssä. Seuraavana on esimerkki nimiösivun teksteistä: ( Tässä on myös koko sivun esimerkki.)

Miina Möttönen

ORAVANMETSÄSTÄJIEN YLEISIMMÄT TAPATURMAT

Historian tutkielma
Rautavaaran lukio
Toukokuu 2000

Sisällysluettelo

Sisällysluettelossa otsikot ovat samanlaisina kuin itse tekstissä. Pääotsikot ovat isoin kirjaimin ja alaotsikot pienin ja sisennettynä kuten alla olevassa mallissa. Käsin sisällysluettelon saa tehtyä, kun käyttää tasavälistä fonttia, kuten Terminal, mutta silti siitä voi tulla ruma. Normaaleilla fonteilla kirjoitettaessa sivunumerot pitää tasata tabuloimalla. Tekstinkäsittelyohjelmissa on myös automaattinen sisällysluettelontekotoiminto. Esim. Wordissa tutkielman otsikot numeroidaan ja määritellään fonttityylin normaali sijasta Otsikko1, Otsikko2 ja niin edelleen tyylisiksi otsikoiksi. Kun Valikosta Lisää valitaan Hakemistot ja Luettelot ja sieltä Sisällysluettelo ja Virallinen, niin sisällysluettelo syntyy kursorin kohtaan automaattisesti. Kannattaa tutkia, onko sisällysluettelo oikein. Sitä voi korjailla ja kursivoinnit ja lihavoinnit voi poistaa normaalisti. Alla on käsin sommiteltuja sisällysluetteloita. ( Tästä avautuu kolmas esimerkki. )

Tämä malli on tehty tasavälisellä fontilla (Terminal).

 

1  PÄÄOTSIKKO..............3
2  PÄÄOTSIKKO 2............4
   2.1 Alaotsake...........4
   2.2 Alaotsake 2.........6
       2.2.1. Alempi.......6
       2.2.2. Toinenkin....7
Lähteet....................9
Liitteet..................10

Seuraavassa on käytetty normaalia fonttia ja sivunumerot on tasattu tabuloimalla.

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO	3
2. AIHEENA ORAVANMETSÄSTYS	3
3.ORAVANMETSÄSTYKSEN HISTORIAA	3
4.ORAVANMETSÄSTYS TÄNÄÄN	5
4.1. Viimeiset oravanmetsästäjät	5
4.2. Mitä sanoo laki	6
4.3. Oravanmetsästyksen hyöty	6
4.4. Oravanmetsästyksen menetelmiä	7
5. MITÄ JÄI KÄTEEN?	8
LÄHDELUETTELO	9

2.2    Tekstiosa

Johdanto

Johdannossa esittelet aiheesi ja rajaat sen. Mistään et voi kertoa kaikkea, joten harkitse, mitä lupaat selvittää. Kerro johdannossa perustiedot asiasta, vaikkapa se, mitä itse tiedät ennen tutkielman tekoa. Voit myös kertoa, miksi valitsit aiheesi ja miten sait siitä lisää tietoa.

Tutkielma on ongelman ratkaisemista, joten johdannossa pitää olla yksi tai useampi kysymys, joihin lupaat hankkia vastauksen. Kysymykset kirjoitetaan yhtenäiseen tekstin muotoon eikä luetteloksi.

Johdanto kannattaa kirjoittaa uudestaan, kun tutkielma on valmis. Silloin voit tarkistaa, pysyitkö rajauksessa ja tuliko kaikkiin kysymyksiinvastaus.

Kun lainataan toisen tekstiä, käytetään toisen määritelmää jostain käsitteestä tai muutoin viitataan muussa teoksessa olevaan tietoon, käytetään lähdeviitteitä. Viite on tekstissä suluissa. Ensin on tekijöiden sukunimet aakkosjärjestyksessä ja teoksen ilmestymisvuosi. Jos viite kohdistuu vain yhteen virkkeeseen,on viite ennen pistettä, muuten pisteen jälkeen. Jos kirjoittajaatai toimittajaa ei ole tiedossa, viitataan lähteen otsikkoon. Oppikirjoihin tai aivan tavallista yleistietoa sisältävään kirjaanei tarvitse viitata.

Viitteet viittaavat loppuosan lähdeluetteloon. Muuttamaton lainaus osoitetaan lainausmerkein. Pitempi kuin neljän rivin lainaus sisennetään omaksi kappaleekseen. Seuraavana on esimerkkejä viittaamisesta.

Viestinnän yhteydessä voidaan puhua myös verkoston sosiaalisesta rakenteesta (Rogers & Kincaid 1981).
Tyypillisin tulkitseva tutkimusmenetelmä on hermeneutiikka. Hermeneutiikka merkitsee sanoman tai tekstin tulkintaa. (Leino 1988, 75.)
Vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteet (POPS 1994) asettaa koulun uudenlaisten haasteiden eteen.

Tutkimuksen tulokset

Tässä osassa vastaat johdannon kysymyksiin. Yhdistele eri lähteiden tietoja, vertaa ja arvioi. Tutkimustulos on sekin, jos jostain asiasta ei löydy tietoa. Kirjoita näkyviin myös omia päätelmiäsi. Pohdi syitä ja seurauksia ja muita asiayhteyksiä. Jaa teksti pää- ja alaluvuiksi.

Päätäntö (pohdinta)

Kirjoita päätäntöluku, jossa nostat esille, mitä tärkeää ja kiinnostavaa sait selville. Mainitse, mitä jäit vielä miettimään ja mihin suuntaan tutkimista voisi laajentaa. Keksi tällekin luvulle otsikko.

2.3    Loppuosa

Lähdeluettelo

Lähdeluetteloon merkitään ne lähteet, joihin tutkimuksessa on viitattu. Lähteet esitetään aakkosjärjestyksessä tekijän mukaan ja jos tekijää ei ole, niin teoksen tai kirjoituksen nimen mukaan. Nimen jälkeen tulee ilmestymisvuosi, julkaisun nimi, kustantajan kotipaikka ja kustantaja. Artikkelista merkitään sekä artikkelin nimi että sen julkaisun nimi, jossa artikkeli on ja artikkelin sivujen numerot. Saman tekijän teokset pannaan aikajärjestykseen ja jos niitä on useampia samalta vuodelta, niin ne pannaan aakkosjärjestykseen. Viitteissä on niiden vuosiluvun perässä pienet kirjaimet esimerkiksi ( Mutikainen 1994b ). Lähdeluettelon otsikkona on LÄHTEET tai LÄHTEITÄ. Seuraavassa on mallina muutama rivi lähteitä.

Meri, V. 1991: Sanojen synty. Gummerus, Jyväskylä.
Antikainen, A. - Nuutinen, P. 1982: Näkökulmia kasvatuksen ongelmiin. Gaudeamus, Helsinki.
Hemanus, P. 1990: Onko koulussa sijaa tiedolle? Teoksessa Koulu ja tieto. Kouluhallitus. Painatuskeskus, Helsinki: 21-31.
Piiranen, E. 1993: Oravanmetsästystä Nilsiässä. Pitäjäläinen 3.11.1993: 5.
Kurre, O. 1999: www-sivu osoitteessa http://www.heiluhanta.fi/kurre/orava.html
Kurki, A. 2001: Nylkijän ohjeet. www-sivu osoitteessa http://www.aatu.fi

Liitteet

Liitteenä esitetään esimerkiksi käytetyt kyselylomakkeet, tilastolliseen käsittelyyn käytetyt havaintomatriisit tai mittaus- ja havaintopöytäkirjat. Liitteet numeroidaan ja nimetään. Tekstissä liitteisiin viitataan numerolla. Myös liitteillä on sivunumero.

3    TEKSTINKÄSITTELYOHJEITA

3.1    Kirjasin

Ns. leipätekstissä käytä kirjasinkokoa 12 tai 14. Älä käytä erikoisia fontteja vaan esim. fontteja Times Roman tai Arial. Rivivälinä käytä 1,5. Otsikoissa pitäisi olla isompi kirjasinkoko, pääotsikoissa 16 tai 18 ja alaotsikoissa 14 tai 16.

Kun olet kirjoittanut otsikon, maalaa se ja vaihda tyyliksi kyseisen tasoinen otsikko. Lihavointia ja kirjasinkokoa voit tarvittaessa muuttaasen jälkeen. Pääotsikot kirjoita isoilla kirjaimilla ja alaotsikot pienellä. Maalaa otsikot ja määritä ne Wordin työkaluriviltä olemaan tyyliä Otsikko 1 ja Otsikko 2 . Näin tehdyistä otsikoista saa sitten, kun koko teksti on valmis, teksturin automaattisella sisällysluettelontekotoiminnolla sisällysluettelon helposti.

3.2    Kappalejako

Kappaleiden väliin jätä tyhjä rivi. Silloin kappaleen ensimmäistä riviä ei tarvitse sisentää. Edellisen luvun ja uuden otsikon väliin jätä 2 tyhjää riviä ja otsikon ja ensimmäisen tekstikappaleen väliin yksi. Sisennä tekstikappaleet otsikon nimen tasaan.

3.3    Numerointi

Lukujen numerointi

Tekstiosa ( johdanto, tulokset, päätäntä ) jaetaan lukuihin ja alalukuihin,jotka otsikoidaan.
Pääluvut numeroidaan 1. , 2. , 3. jne
Alaluvut numeroidaan tyyliin 1.1 , 1.2 jne
Sivunumerointi

Tutkielman sivut numeroidaan, mutta kanteen ei sivunumeroa tule. Wordissa sivunumerointi asetetaan valikon kohdasta lisää ja sivunumerot. Liitteisiin joudut jatkamaan sivunumerointia käsin.

Kuvat, taulukot yms.

Tutkielmassa voi olla kuvia, diagrammeja tai taulukoita. Kuvien alle tulee nimi, jonka alussa on kuvan numero (esimerkiksi Kuva 3. Oravanmetsästäjä Nilsiästä). Samoin menetellään taulukoiden kanssa.

Tekstinkäsittelyohjeet lyhyesti:

·    Kirjasinkoko 12 tai 14, pääotsikoissa 16tai 18 ja alaotsikoissa 14 tai 16
·    Fontti ei erikoinen
·    Riviväli 1,5
·    Kappalevaihdossa käytä tyhjää riviä. Älä sisennä 1. riviä.
·    Käytä sivunumeroita
·    Numeroi ja otsikoi mahdolliset kuvat ja taulukot