Toimintaympäristö muuttuu edelleen

Viime vuosien aikana on tullut selväksi, ettei pienkuntaa voi johtaa ilman, ettemme kaiken aikaa seuraa toimintaympäristön muutoksia. Enää ei riitä lähiympäristön muutosten seuraaminen, vaan nyt on seurattava kansallisten ja kansainvälisten signaalien vaikutuksia Suomen tasavallan ja oman kunnan talouteen.

Kunnanvaltuuston kokouksessa 29.4.2009 §:ssä 29 hyväksyttiin perustamissopimus perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon järjestämisvastuun siirtämiseksi sekä perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon kunnallisen liikelaitoksen perustamiseksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymään (KYSTERI – hanke). KYSTERI eli perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin organisaatiossa aloitti toimintansa 1.1.2012 alkaen.

Tärkeistä asioista yksi ylitse muiden Rautavaaran kunnalle oli edelleen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYSTERIn perusterveydenhuollon liikelaitoksen/Kuopion yliopistollinen sairaala toiminnan vakiinnuttaminen vuonna 2012. KYSTERIn väestöpohja oli 32.404 asukasta, henkilöstöä 423 ja talousarvion suuruus n. 31 milj. euroa.

Rautavaaran kunta kuuluu Koillis-Savon palvelualueeseen/palveluyksikköön yhdessä Juankosken kaupungin ja Kaavin kunnan kanssa. KYSTERIin siirtyi 1.1.2012 kuntien ja kuntayhtymien palkkalistoilta yhteensä 437 työntekijää, laitospaikkoja KYSTERIssä on noin 250. Rautavaaran kunnasta siirtyi 11 työntekijää vanhoina työntekijöinä.

KYSTERI on yksi palvelualue Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän neljästä palvelualueesta. Se toimii liikelaitoksena ja sen omia päätöksentekoelimiä ovat tilaajatoimikunta ja johtokunta. Tilaajatoimikunnan jäsenet on nimetty kuntien luottamushenkilöistä kuluvan kunnallisvaalikauden ajaksi. Rautavaaran kunnasta tilaajatoimikuntaan valittiin kunnanhallituksen 2. vpj Mika Mustonen ja varalla kunnanvaltuuston pj Mikko Korhonen vv.2011-2012.

Tilaajatoimikunnan keskeisenä tehtävänä on palvelujen järjestämisvastuusta huolehtiminen sekä kuntalaisten että kuntapäättäjien näkökulmasta.

Johtokunta nimettiin samaksi ajaksi. Johtokunnan keskeinen tehtävä on tehokkaasta palvelujen tuotannosta vastaaminen. Rautavaaran kunnasta KYSTERIn johtokunnassa vv. 2011-2012 on kunnanjohtaja Unto Murto ja varalla kunnanhallituksen pj Matti Ahonen.

Kunta‐ ja sote‐rakenneuudistus puhuttaa edelleen

Helmikuussa 2012 tuotiin julkisuuteen valtiovarainministeriön virkamiesvalmisteluna syntynyt ehdotus kuntauudistuksen kriteereistä sekä karttamuotoinen esitys kuntauudistuksesta. Rautavaaran osalta esitettiin, että kunta voi valita suunnaksi Kuopion, Ylä-Savon/Iisalmen tai Pielisen-Karjalan/Nurmeksen.

Kunnanvaltuusto antoi lausunnossaan 10.4. 2012 valtiovarainministeriölle rukkaset kaikille esitetyille vaihtoehdoille. Kunta halutaan pitää itsenäisenä ja lähipalvelut omissa käsissä.

Kuntauudistuksen kanssa rinnan valmisteltiin esitystä tulevaksi sosiaali‐ ja terveydenhuollon rakenteeksi. Maan hallitus linjasi kesäkuussa 2012, että sosiaali‐ ja terveydenhuolto rakentuu tulevaisuudessa kaksiportaiselle mallille, jossa laajaa perustasoa täydentäisi erityistaso. Linjauksen katsottiin käytännössä merkitsevän sairaanhoitopiirien lakkauttamista. Syksyn aikana tehtyjen jatkolinjausten mukaan sosiaali‐ ja terveydenhuollon perustason muodostaisivat 50.000 – 100.000 asuk-kaan kunnat tai yhteistoiminta‐alueet.

Syksyn aikana valmisteltiin myös luonnos tulevaksi kuntarakennelaiksi. Luonnoksen mukaan jokaisen alle 20.000 asukkaan kuntien tulee osallistua kuntaliitosselvitykseen, jonka on määrä valmistua maaliskuun loppuun 2014 mennessä. Kunnanvaltuusto antoi 4.3.2013 oman lausuntonsa kuntarakennelakiluonnoksesta valtiovarain-ministeriölle.

Tavoiteaikataulun mukaan esitys kuntarakennelaiksi pyritään viemään eduskuntaan vielä kuluvan kevään aikana. Laki tulee voimaan 1.6.2013. Mikäli laki toteutuu sisällöltään luonnoksen mukaisena, tulee Rautavaaran kunnan kuluvan vuoden marraskuun loppuun 2013 mennessä ilmoittaa selvityskumppaninsa. Aika näyttää.

Kunnanvaltuuston toimikaudella vv. 2009-2012 tapahtui kunnallishallinossa monia uudistuksia. Tässä kunnanjohtajan katsauksessa analysoin näitä vuosia kunnan taloustilanteen kautta valtioneuvoston asetuksen kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (172/2007 eli Puitelain § 9) mukaisesti:

Keskeisiä kunnan talouden raja-arvoja ovat puitelain 9 §:n ja sitä täydentyvän asetuksen mukaan kuusi (6): kertynyt alijäämä, vuosikate, tuloveroprosentti, kunnan lainamäärä, omavaraisuusaste ja kunnan suhteellinen velkaantuneisuus.

Rautavaaran kunnan asukasmäärä 31.12.2012 1.814 asukasta. Kunnan asukasluku väheni vuoden aikana 35 henkilöllä (1,8%). Asukkaita 1,7 maakm2.

Kunnan työttömyysprosentti oli keskimäärin 12,0% (vuonna 2011 12,3, vuonna 2010 12,5 % ja vuonna 2009 12,7%). Huoltosuhde 72,9 (Huoltosuhde kertoo kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa on yhtä työllistä kohti).

Muistakaamme, että kunta on puitelain 5 §:n mukainen pitkien etäisyyksien kunta.

Koska tulevina vuosina 2013-2017 on tiedossa kunnille suuria lainsäädännöllisiä velvoitteita on tarkka taloudenpito edelleen tarpeen. Kunnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota lainamäärän kehitykseen ja suhteelliseen velkaantuneisuuteen.

Kunnan taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 4.101.934 €. Vuoden 2012 tilinpäätös osoittaa 376.882€:n ylijäämää.

Vuoden 2011 tilinpäätös oli 842.482 € ylijäämäinen. Vuoden 2010 tilinpäätös oli 1.515.188 euroa ylijäämäinen. Vuonna 2009 tilikauden tulos oli ylijäämäinen 969.975 euroa.

Kunnan taseen vahvistuminen on varmasti viime vuosien hyvistä uutisista kaikkein parasta. Pidän vuoden 2012 tilinpäätöstä edelleen pitää hyvänä näissä muutosolosuhteissa.

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2012 on 934.551€ eli 515 €/asukas. Vuosikatteella katettiin poistot 167,6 %:sti. Asukasluku: 1.814.

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2011 oli 1.255.038€ eli 679€/asukas. Vuosikatteella katettiin poistot 304,2 %:sti. Asukasluku: 1.848.

Vuoden 2010 vuosikate oli hyvä 1.953.027€ eli 1.043€/asukas. Vuosikatteella kyettiin kattamaan poistot 446,1 %:sti. Asukasluku: 1.872.

Vuoden 2009 vuosikate oli hyvä 1.421.279€ eli 741€/asukas. Vuosikatteella kyettiin kattamaan poistot 314,9 %:sti. Asukasluku 1.918.

Kuntamme tuloveroprosentti on ollut vuodesta 2008 20,00 %. Efektiivinen vero-aste 11,88% (kuvaa maksettavan tuloveron ja veronalaisen tulon suhdetta). Koko maan tulovero 19,38% ja efektiivinen veroaste 14.30 %.

Kunnan lainamäärä vuonna 2012 oli 4.776.000€, vuonna 2011 oli 4.890.055€, vuonna 2010 3.992.998€ ja vuonna 2009 5.346.000€.

Lainakanta oli vuonna 2012 2.633€/asukas, vuonna 2011 2.646€/asukas ja vuonna 2010 2.133 €/asukas, vuonna 2009 2.787€/asukas.

Kunnan omavaraisuusaste oli vuonna 2012 65 %, vuonna 2011 63,9 %, vuonna 2010 67,6 %, vuonna 2009 59,5 %. Omavaraisuusasteen ollessa alle 50 prosenttia merkitsee se suurta velkarasitetta.

Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus-% oli vuonna 2012 43,1 %, vuonna 2011 43,6 %, vuonna 2010 35,6 % ja vuonna 2009 46,7 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on sitä paremmat mahdollisuudet kunnallamme on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

Tulojen kehityksestä:

Tulokseen vaikuttivat verotulojen korjaaminen (yhteisöveron oikaisu – 500.000€), valtionosuuksien kasvaminen 248.620€ eli 3,3%.

Menojen kehityksestä:

Käyttömenojen netto (toimintakate) oli vuonna 2012 – 11.671.594€, vuonna 2011 -11.348.393€, vuonna 2010 – 10.885.961€ ja vuonna 2009 tilinpäätöksessä – 11.001.129€.

Toimintakulut lisääntyivät vuodesta 2011 + 322.277€/2,3 %.

Henkilöstökulut vähentyivät vuodesta 2011 – 447.972€/- 6,9 %. Selittäjänä 11 henkilön siirtyminen 1.1.2012 KYSTERIn palvelukseen.

Palvelujen ostot lisääntyivät vuodesta 2011 + 997.689€/17,4%.

Toimintakate (= toimintakulujen ja toimintatulojen erotus, joka katetaan verotuloilla, valtionosuuksilla ja muilla tuloilla) kasvoi + 323.201€ eli 2,8 %.

Yhteensä:

Tuloslaskelman vuosikate oli v. 934.551€ eli 515€/asukas, v. 2011 1.255.038€ eli 679€/asukas, v.2010 1.953.027€ eli 1.043€/asukas ja v. 2009 1.421.279€ eli 741€/ asukas.

Vuosikatteella kyettiin kattamaan poistot 167,6%:sti, vuonna 2011 304,2 %:sti ja vuonna 2010 446,1 %:sti, vuonna 2009 314,9 %:sti.

Tilikauden ylijäämä on + 376.882€, v. 2011 ylijäämä oli +842.482€, v. 2010 ylijäämä oli +1.515.188€ ja vuonna 2009 ylijäämä oli +969.975€.

Kunnan omavaraisuusaste kasvoi v. 2011 63,9 %:sta 65 %:iin.

Lainamäärä asukasta kohden pieneni v. 2011 2.646€/asukas - 2.633 €:n / asukas.

Maksuvalmius eli kassan riittävyys oli v.2012 34 pv, v. 2011 57 pv, v.2010 51 pv ja v. 2009 vastaava luku oli 47 pv.

Kunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen vuosikatteella kyettiin kattamaan poistot 167,6 prosenttisesti. Investoinnin tulorahoitus oli vuonna 2012 38,2% ja pääomamenojen tulorahoitus oi 26,3%.

Kunta valmistautuu PARAS-hankkeen jälkeiseen aikaan USO2-verkostohankkeella

Elämme kunnissa kaikin tavoin muutoksen ja epävarmuuden aikaa. Tulevaisuus näyttäytyy helposti pakkojen ja uhkien määrittämänä. Sitä ei kuitenkaan ole annettu, vaan sitä tehdään joka päivä. Tulevaisuus ei ole pelkkiä uhkia, vaan se tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen ja uhkien välttäminen ovat kuntamme päätöksenteon suuria haasteita.

Kunnanhallituksen kokouksessa nro 3/2.3.2011 § 66 käynnistämää Kuntastrategia 2025-agendan jatkettiin. Tavoitteena turvata kuntalaisille hyvät kuntapalvelut: saatavuus ja saavutettavuus PARAS-lakien päättyessä 30.4.2013. Huomioon otetaan palvelujen tuotannossa ja käytössä edelleen elämänkaarinäkökulma ja ennaltaeh-käisy sekä pitkien etäisyyksien vaatimukset.

RAUTAVAARA-SAVOTTAn (22.3.2011 Metsäkartanon Savottasali) Elinvoimaisen kunnan rakentamisen painopisteiden (keihäänkärkiä) kehittämistä jatkettiin :

1. Kunnan talous: terve kuntatalous, työvoima ja tuottavuus.
2. Elinkeinot ja työllisyys: elinkeinopoliittinen ohjelma (Elpo) ja työllisyysstrategia.
3. Perusturva: sosiaali- ja terveystoimi (PARAS-hanke), ikääntyminen voimavaraksi.
4. Perusturva: sivistystoimi/koulutus, osaaminen, vapaa-aika: kulttuuri ja liikunta
5. Tekninen toimi: asuminen, infrastruktuuri ja ympäristö.

Palvelutarpeen (ikärakenteen muutos) ja palvelutarjonnan muutokset (eläköitymi-nen) tulee kyetä ennakoimaan tasapainoisen ja hallittavan kehityksen turvaamiseksi (PARAS-hankkeen jälkeenkin) . Talousarviossa hyväksytään palveluittain kriittiset menestystekijät (asiat, joissa on ehdottomasti onnistuttava), niiden arviointikriteerit ja tavoitetasot talousarviovuodelle.

RAUTAVAARA-SAVOTAssa kunnan talouden vakaana pitäminen on priorisoitu strategian tärkeimmäksi menestystekijäksi. Silloin kun talous on kunnossa, voimme parhaiten kehittää kuntaa. Jatkossakin kunnan palvelutuotantoa on tehostettava ja palvelujen kapasiteetin käyttöaste on nostettava. Tehottomia palvelurakenteita on karsittava ja tyhjillään olevia kiinteistöjä on nopeasti myytävä, vuokrattava tai purettava.

Kunnan rahoituspohjaa ja palvelujen rakenteita on hoidettava niin hyvin, että tulot riittävät menoihin ja niiden erotuksella kyetään kattamaan uusinvestoinnit, poistot ja lainojen lyhennykset.

Kunnanhallitus päätti kokouksessa nro 17/5.11.2012 §:ssä 232, että kunta on mukana USO2-verkostohankkeessa (Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen). Tavoitteena on, että kunnalle laaditaan Erillisohjelma, jolla turvaamme lähipalvelut myös pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen olosuhteissa (ks.tarkemmin selvitys kunnan Hankesalkun toteutuksesta liite 8). Hankkeen organisoinnista vastaavat Suomen Kuntaliitto ja sen kuntaliittokonserni (ml. Audiapro Oy, FCG Oy) sekä SITRAn julkishallinnon johtamisohjelman kanssa.

Kunnan peruspalvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä painopiste on kustannustehokkaasti tuotetuissa lähipalveluissa. Kehittämiskohteina on uusien palvelutuo-tantotapojen ja yrittäjyyden edellytysten luominen ja edelleen kehittäminen, alueelliset ja seudulliset ratkaisut sekä lähikuntien keskinäinen yhteistyö.

Kunnan suurin rakennushanke vuonna 2012 oli asumispalveluyksikkö Hopeapaju. Hopeapaju muutettiin 20-paikkaisesta laitoksesta 13 asuntoa käsittäväksi tehostetun palveluasumisen yksiköksi, missä on mahdollista toteuttaa intervallihoitoa ja lyhytaikaista kuntouttavaa hoitoa esim. sairaalasta kotiutumistilanteissa. Valmistui kesäkuussa 2012. Ikävää oli se, että Hopeapajun kokonaiskustannukset 1.159.942,78€ (alv 0%) jouduttiin kattamaan kunnan omasta pussista, koska kunta ei saanut hankkeelle ARAn avustusta (40%) 452.000€:a, erillisrahoitushakemuksesta huolimatta.

Uusissa kaavoitusratkaisuissa kunnassa on esillä ns. energiakaava. Siinä lippulaivana on Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutostyö. Kaavoittajana toimii FCG Oy. Tältäkin osin viranomaisneuvottelut kunnan ja Pohois-Savon ely-keskuksen kanssa ovat sujuneet erittäin hyvin. Energiakaava olisi ensimmäinen Pohjois-Savossa ja maakuntakaavoituksen ohjatessa kuntatason yleis- ja asemakaavoitusta kunta pitää erittäin tärkeänä, että aikaisemmin tehdyt mittavat investoinnit Paljakan alueelle/Kiparin alueelle eivät saa mennä kankkulan kaivoon. Rautavaaralle on yksi valttikortti. Kunnan ilmapiiri on reipastunut ja meillä on nyt tekemisen meininki. Meidän ei kannata surkutella ja haaveilla menneitä. Meidän tulee arvostaa kaikkia niitä positiivisia eli hyviä asioita, mitä täällä on tehty ja viestittää näitä mediassa. Tästä olenkin saanut paljon positiivista palautetta asukkailta ja yrittäjiltä. Naapurikunnat mukaan lukien. Kiitos tästä.

Esitän parhaimmat kiitokset Rautavaaran laajakaistakunnan luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja työntekijöille sekä kaikille kuntamme yhteistyökumppaneille vuodesta 2012. Yhteiset tavoitteet luovat eteenpäin pyrkivän ilmapiirin, jossa kaikkien on hyvä toimia.

Unto Murto
kunnanjohtaja

LIITTEET:

2. SELVITYS HANKESALKUN TOTEUTTAMISESTA 2012
3. TP-2012 TAULUKKO
4. kj Unto Murto AIKASARJA RAUTAVAARAN KUNNAN TALOUS VV 2007-2013

Julkaistu 11.4.2013

Arvoisat kutsuvieraat, arvoisat suunnittelijat ja rakentajat, hyvät yhteistyökumppanit!

Rautavaaran laajakaistakunta panostaa kunnan omaan lähipalvelutuotantoon. Sosiaali- ja terveyspalvelut on saatava kuntoon niinkuin PARAS-lait ja tuleva SoTe-rakennelaki edellyttävät. Kuntalaisille lähipalvelut ovat päivän sana.

Tänään täällä tehdään merkittävää Rautavaaran kunnan rakentamisen historiaa. Hanke on osa PARAS-lain mukaista kunnan palvelurakennemuutosta. Vuodeosastohoito päättyi kunnassa 31.12.2011.Kunta on mukana KYSTERIssä eli Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin liikelaitoksessa, johon siirrettiin 1.1.2012 alkaen 8 kunnan perusterveydenhuolto ja vanhusten laitoshoito. Kunta kuuluu Koillis-Savon palveluyksikköön: vastuuhenkilö ylilääkäri Esa Häkli.

Tehostetun palveluasumisen yksikön Päivänsinen, uudisrakennushanke käynnistyi palaverista 1/14.12.2011 Rautavaara kunnantalolla. Läsnä: Unto Murto Rautavaaran kunta, kunnanjohtaja, Mikko Hartikainen Rautavaaran kunta, kunnan rkm, Helvi Mustonen Rautavaaran kunta, peruspalvelujohtaja, Ilkka Korhonen Insinööritoimisto LVI-Insinöörit Ky, Jouko Kahula Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy Pirjo Soininen Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy.

Nyt harjakorkeuteen nostettu asumispalveluyksikkö Päivänsini on kunnan suurin rakennushanke kuluvana vuonna. Ollaan kuvaannollisesti harjalla, sillä Päivänsini on jatkumoa vuonna 2012 saneeratun asumispalveluyksikkö Hopeapajulle. Hopeapaju muutettiin 20-paikkaisesta laitoksesta 13 asuntoa käsittäväksi tehostetun palveluasumisen yksiköksi, missä on mahdollista toteuttaa intervallihoitoa ja lyhytaikasta kuntouttavaa hoitoa esim. sairaalasta kotiutumistilanteissa. Valmistui kesäkuussa 2012.

Asumispalveluyksikkö Päivänsinen asukkaat ovat vielä hetken aikaan evakossa Lepolan 2 tiloissa: Niittyvillan ja Poutapilven sekä tukiasuntojen asunnoissa. Päivänsini käsittää 15 asuntoa ja valmistuu kesällä 2013. Tavoitteen on: valmiina Rautavaara-Päiville 28.6.2013-30.6.2013 teema: Pihkassa kotiseutuun; paluumuutto, laajakaista ja vapaa-aika.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) antoi 2.10.2012 Rautavaaran kunnalle päätöksen asumispalveluyksikkö Päivänsinen rakennussuunnitelmien ja kustannusten hyväk symisestä (osapäätös). Erityisasuntoja 15 kpl, 632,5 asm2 ja palvelutiloja 20,5 hym2.

Hankkeen kustannukset (sis.alv:n) yhteensä €
- rakennuskustannukset 2.374.741
- hankinta-arvo 2.374.741
- kokonaishankinta-arvo 2.374.741

Korkotuettavat kustannukset (alv 0%) 1.930.684
Avustettavat kustannukset (alv 0%) 1.930.684

ARAn 40%:n investointiavustus 772.273,00€ myönnettiin 17.1.2013. Tämä päätös perustui ARAn aiempaan osapäätökseen 2.10.2010, jossa hyväksyttiin avustettavat suunnitelmat ja kustannukset. Avustuksen maksamisen edellytyksenä on, että asuntorahasto on tehnyt hankkeelle myös korkotukilainapäätöksen. Laina-ajan on Asumisen rahoitus- ja kehittämis- keskuksen (ARA) mukaan oltava 41 vuotta.

Rautavaaran kunta on pyytänyt tarjouksia 1.158.411,00 €:n suuruisesta ARA:n myönnettävästä korkotukilainasta, laina-aika 41 vuotta ja korkoindikaatio 11.3.2013 klo 10.00 ja 5 vuoden kiinteäkorko (laskentapa 30pv/360) asumispalveluyksikkö Päivänsineä varten 7.3.2013.

Rautavaaran kunnan näkökulmasta, mutta myös henkilökohtaisesti ja ammatillisesti koen nämä harjakaiset erittäin merkityksellisinä ja juhlavina. On siis todella syytä juhlaan!

Hyvät kuulijat!

Harjannostajaiset ovat rakentajien ja rakennuttajien juhla. Rakentamisen arkea on tällä paikalla eletty ja työstetty ahkerasti. Rautavaaran kunnan tekniset palvelut toimii rakennuttajana. Tahdon Rautavaaran kunnan puolesta kiittää paitsi omia toimijoita, erityisesti suunnittelussa arkkitehtuurista vastaavaa siitä, että he ovat suunnitteluaikana löytäneet tilaajan toiveita vastaavat tarvittavat ratkaisut ja pysyneet myös budjetissa. Yhteistyö on ollut hyvää.

Nyt erityisesti kun kohteen harjakorkeus on saavutettu, on myös aika kiittää kaikkia rakentajia. Tällaisen rakennuskompleksin teko vaatii jokaiselta siihen osallistuvalta taitoa ja yhteishenkeä ja sitä on riittänyt.

Täällä ei ole nukuttu. Täällä on tekemisen meininki. Koko työmaa työllistää kaikkiaan noin 20 henkilöä ja jokaiselle teille kuuluu tänään kiitos oman osuutenne hyvästä suorittamisesta yhteisen tavoitteen hyväksi. Tiedän rakentajien usein olevan ansaitusti ylpeitä siitä, että ovat olleet rakentamassa merkittäviä kohteita. Onnistuneen työn jälkeen on syytä sanoa ylpeänä: -Olin siinä mukana minäkin!

YHTEENVETO PALVELUTALO LEPOLASTA/rakennuttajana ja omistajana - Brutto-kustannukset yhteensä: 7.152.384,51 euroa
- ARAn avustukset yhteensä: 2.207.640 euroa
- kunnan nettokustannukset yhteensä: 4.944.744,51 euroa
- Asuntojen määrä yhteensä: 50 kpl.

Vertailun vuoksi kunnan 2013/TA loppusumma on: 20.228,927€.

Palvelutalo Lepola sisältää seuraavat rakennukset:

1. Palvelutalo Lepolan laajennuksen (Lepola 2) kaikki kustannukset yhteensä 4.061.757,73 euroa
- valmistumisaika syyskuu 2011
- asuntoja: 18 kpl + 4 tukiasuntoa eli yhteensä 22 kpl
- kerrosala 1.574 m2
- kokonaispinta-ala 2.076 m2
- tilavuus 7.700 m3
- arvioidut ja toteutuneet bruttokustannukset noin 4 miljoonaa euroa, johon ARAn avustusta 1.435.367 euroa
- Kuntarahoitukselta pitkäaikainen 41 vuoden laina (tammikuu 2011).

2. Hopeapaju (entinen vuodeosasto)
- muutettiin 20-paikkaisesta laitoksesta 13 asuntoa käsittäväksi TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN YKSIKÖKSI
- rahoitus kunnan omasta pussista: kokonaiskustannukset 1.159.942,78 euroa (alv 0%)
- valmistumisaika kesäkuu 2012
- asuntoja: 13 kpl

3. Asumispalveluyksikkö Päivänsini (entinen Lepola 1)
- valmistumisaika kesä 2013
- asuntoja: 15 kpl
- asuntoala 570,5 asm2
- hankkeen rakennuskustannukset (sis.alv:n) 2.374.741 euroa
- hyväksytyt korkotuettavat kustannukset 1.930.684 euroa (alv 0%), johon myönnetty ARAn avustus- ta 17.1.2013(40 %) 772.273 euroa

Seuraava kunnan rakennushanke on Keskuskeittiön ja siihen liittyvän ruokasalin (yhteensä n. 700m2, sisältää tilat myös kouluruokailulle) sijoittaminen/rakentaminen viereiselle koulutontille, tavoitteena mahdollisimman luonteva, esteetön yhteys palveluasumisyksiköihin. Keittiölle on varattu suunnittelurahoitus 60.000€ ja rakentamiseen 500.000€ vuoden 2013 TA/Investointiosaan. Vuonna valmistui Monitoimipuisto (elinkaarimallilla) ja tori, joista on menossa nimikilpailua RaNuVan eli kuntamme nuorisovaltuuston toimesta.

Arvoisa harjannostajaisväki!

Vielä kerran kaikille lämmin kiitos! Toivon Päivänsinen jatkorakentamisen sujuvan yhtä joustavasti ja hyvin kuin harjakorkeuteenkin pystytys on tapahtunut. Toivotan kaikille asumipalveluyksikkö Päivänsinen suunnitteluun ja rakentamiseen osallisille Rautavaaran kunnan puolesta korkealentoisia sinisten ajatusten siivittämiä harjakaistunnelmia ja erittäin hyvää rakentavaa loppusuoraa kesäkuulle 2013 asti, jolloin Päivänsinen asukkaiden evakkoretki päättyisi tuolloin.

Vasaroiden pauke ja Sahojen sointi on parasta musiikkia kunnan oman lähipalvelujen kehittämistyössä.

Unto Murto
kunnanjohtaja
puh. 040-860 8100
sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

Julkaistu 26.3.2013

TERVETULOA LAAJAKAISTAKUNNAN KIPARI-SPRINTTIIN!

KIPARI-sprint järjestetään Paljakan maastossa nyt 23. kerran. Kilpailu on organisoitu katkotta joka vuosi. Todella mahtava suoritus. Tämä, jos mikä osoittaa meille kaikille järjestäjien sitkeyttä ja sitoutumista talkootyöhön vuosien ajan. Toimivat kisajärjestelyt turvaavat tasapuoliset mahdollisuudet reilulle kilpailulle. Jatkuvuus on myös osoitus autourheilun harrastajien kiinnostuksesta ja tarpeesta tällaiselle autourheilukilpailulle.

KIPARI-sprint on vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisena rallitapahtumana. Kaikki kunnassa tapahtuva yhteistyö on aina ihmisten työtä. Ihmiset tekevät yhteistyötä, jos heillä on samansuuntaiset tavoitteet, halu ja tahto. Teille autourheilun harrastajille tämä puoli on pykälässä eli okey.

Rautavaaran laajakaistakunta pitää erittäin tärkeänä, että paikkakunnalla järjestetään erilaisia urheilu- ja muita tapahtumia. Ne tuovat kuntaan kävijöitä, lisäävät positiivista julkisuutta ja tukevat omalta osaltaan paikallista yritystoimintaa. Kunta on valmis omalta osaltaan tukemaan talkootapahtumien järjestämistä, jotta voimme kehittää yhteistyötä edelleen.

Kaikessa kuntapalvelujen kehittämistyössä olemme vuodesta 2011 huomioineet nopean (100 Mbit/s) laajakaistan ja uuden mobiiliteknologian antamat mahdollisuudet. Laajakaista-yhteys on nykykodissa yhtä tärkeä perustoiminto kuin lämmitys, sähkö ja vesijohtoverkosto. Sen avulla voi sijainnista riippumatta olla yhteydessä mihin maailmankolkkaan tahansa ja käyttää jatkuvasti erilaisia palveluita. Laajakaistaan investointi on nostanut kiinteistöjen arvoja.

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) on kaivattanut valokaapelia maahan ja toteuttanut kaksi runkoverkkoa V.2011. Kunta on jaettu viiteen (5) hankealueeseen ja rakentaminen on saatava koko kunnan osalta päätökseen vuonna 2014. Kunta panostaa hankkeisiin yhteensä 313.698,40 euroa. Kunnan maksuosuus on 8 % eli 660 euroa/käyttäjä. Kokonaisin-vestointikustannukset yhteensä 4.775.207 euroa (mukana valtio ja EU 58 % ja osuuskunta 34%).

Piskuinen Rautavaaran laajakaistakunta on tehnyt monin tavoin valokuituhistoriaa. Menossa olevissa kuntarakenne- ja SoTe- sekä valtionosuusjärjestelmän uudistuksissa kunta haluaa pysyä itsenäisenä kun-tana maailman tappiin. Uusi valtuustokausi toi taasen mukanaan haasteellisen toimintakentän. Kunta on mukana USO2-verkostohankkeessa, jossa päivitämme RAUTAVAARA-SAVOTAN eli KUNTASTRATEGIAn vuoteen 2030.

Esitän omasta ja Rautavaaran laajakaistakunnan puolesta suuret ja lämpimät kiitokset kaikille KIPARI-sprintin talkoolaisille tapahtuman järjestämisestä. Kiitos.

Toivotan kaikki autourheilun harrastajat tervetulleeksi Rautavaaran laajakaistakuntaan. KIPARI-sprintin ajajille toivotan, että kaikki kuljettajat pysyisivät oikealla kaistalla. Eihän mehtän puolelle halua kaasutella kukkaan. Pysytään kaistalla! No panics.

Kaikista näistä lisäinfoa: www.rautavaara.fi , mutta mikään ei voita käyntiä paikanpäällä!

Unto Murto
kunnanjohtaja/HSTM
USO2-verkostonhankkeen yhdyshenkilö 2013-2014

Julkaistu 14.3.2013

VASTAUKSET KYSTERI (perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos) KYSYMYKSIIN TOIMITTAJA HEIKKI TOIVANEN/SAVON SANOMAT:

KYSTERI aloitti 1.1.2012. Kunnat: Juankoski, Kaavi, Rautavaara, Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto ja Leppävirta. Asukkaita yhteensä: 32.729.

1. Plussat?

Rautavaaran kunta kuuluu Koillis-Savon palveluyksikköön yhdessä Juankosken ja Kaavin kanssa. Kunnasta siirtyi 11 työntekijää vanhoina työntekijöinä KYSTERIn palvelukseen. Mahdollista vastata alueen terveydenhuollon tarpeisiin. Kunnan ns. lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen. Saatiin leveämmät hartijat tuottamaan lähipalveluja. Perusterveydenhuollon kustannusten seuranta. Vanhusten laitoshoidon purkaminen. Rautavaaralla ei ole enää vuodeosastoja, vaan asumispalveluyksiköitä.

2. Miinukset?

Palvelusopimuksessa mainittujen jäsenkuntien tarpeet pitää tuottaa kunnille. Tähän pitää kuluvana vuonna panostaa. Rautavaaran kunnalle eivät psykologin palvelut ja puheterapeutin palvelut toteutuneet vuonna 2012 palvelusopimuksessa sovitulla tavalla.

Rautavaaran kunnassa tapahtui kummia: terveysaseman avohoitopuoli suljettiin heinä- kuussa 2012. Lääkärien vastaanottotoimintaa ja poliklinikkahenkilökuntaa ei ollut terve- ysasemalla heinäkuussa. Laboratorio oli suljettu. Terveysaseman sulkeminen koski myös hammashoitolan, terveydenhoitajan ja fysioterapian palveluita.

Koillis-Savon palveluyksikön päivystys hoidettiin Juankoskella ympäri vuorokauden. Terveysaseman sulkemista perusteltiin työvoiman saatavuudella: lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei ole saatu sijaisiksi.

Perusterveyden yleislääkäripula jatkuu edelleen. Liikelaitos KYSTERI ostaa Med Group Oy:ltä Ostolääkäri työskentelee 4 pv/viikko ja yhtenä päivänä käy KYSTERIn virkalääkäri Juankoskelta. Kilpailutuksen jälkeen sopimus on tehty Med Groupin kanssa v. 2013.

Työterveyshuolto on ulkoistettu Soisalon Työterveyslaitokselle/Varkauden kaupungin liikelaitokselle. Työterveyshuolto ei pelitä. Tähän on panostettava.

3. Talouden onnistuminen, miten menot kehittyivät?

Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaisesti KYSTERIn kokonaismenot: - ennakko: 30.873.992,00€
- lopullinen TP-2012 29.939.415,00€.

Vuoden 2012 taloudenpito onnistui ja jäsenkunnille Juankoski, Kaavi, Keitele Pielavesi palautetaan yhteensä 934.576,70€. Lisäkantoa Rautavaara, Tervo, Leppävirta ja Vesanto yhteensä 102.194,50€.

Rautavaaran kunnan osalta/ todellisten ostojen määrä:

- Lopullinen jäsenkuntaosuus TP 2012 1.478.448 €
- Ennakko eli palvelusopimuksen TA 2012 1.443.368 €

Erotus eli kunta maksaa 35.080,16€

Erotusta, joka kannetaan kunnalta 35.080,16€ voidaan pitää hyvänä suorituksena.

4. Palveluiden onnistuminen, saatiinko sitä mitä tilattiin?

Ei saatu. KYSTERIn on järjestettävä kunnalle 1.1.2013 alkaen:
- psykologin palveluja tarvitaan 2 pv/kk.
- puheterapeutin palveluja tarvitaan 2 krt/kk.

Kunta korostaa asiakasnäkökulmaa: esim. puheterapeutin tulee tulla koululle oppilaan tykö, eikä päinvastoin oppilaita rouvata Juankoskelle.

5. Pitäisikö Kysteri-malli säilyttää?

Ehdottomasti. Vuoden 2013 keskeisin tavoite: jatkaa uuden toimintatavan ja uuden organisaatiokulttuurin kehittämistyötä ja toiminnan vakiinnuttamista. Valtakunnallisesti SOTE-uudistus on vielä hakusessa. Pitäisin kuitenkin realistisena, että uusi lainsäädäntökin tulee mahdollistamaan KYSTERIn, oli sitten omistajahallinto mikä tahansa.

Rautavaaran kunnan kanta on selvä kuin pläkki. KYSTERIstä eli perusterveydenhuollon ja vanhusten liikelaitoksesta voidaan rakentaa vauhdilla koko Pohjois-Savon SoTe. Sen vuotuinen bujdetti on n. 31 milj. euroa, henkilökuntaa 423 ja väestöpohja 32.404. Eikö esim. Lapinlahden ja Siilinjärven kuntien kannattaisi tulla mukaan KYSTERIin.

Kaikki, mitä KYSTERIssä nyt kaavaillaan, on hallitusohjelman ja hallituksen ministerityöryhmän linjausten mukaisia. Se, mistä ei ole selvyyttä on sairaanhoitopiirien asema, mutta oli se mikä tahansa, KYSTERIn toiminnallinen ja muukin sisäinen järjestely vastaa tiedossa olevia kansallisia linjanvetoja. Kun kuitenkin kaikki (oppositiokin) näyttävät olevan sitä mieltä, että integraatiota tarvitaan niin sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon välillä kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken, on KYSTERIllä hyvät (itse asiassa tällä hetkellä maan parhaat) mahdollisuudet toteuttaa nuo integraatiotavoitteet.

KYSTERI-malli tulee nostaa koko Pohjois-Savon yhteistoiminta-alueeksi. Kuopion ajama vastuukuntamalli/isäntäkuntamalli ajaisi pienet kunnat mopin osaan. Isäntä vie ja rengit/piiat vaan sitten vikisee.

On muistettava, että Kuntarakenneuudistus kulkee käsikädessä tämän sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen kanssa.

Pohjois-Savossa uudistyö jatkuu selvityshenkilötyöryhmässä, joka asetettiin marraskuussa 2012. Työryhmään kuuluvat johtajaylilääkäri Jorma Penttinen, Pohjois-Savon sph, johtaja Tarja Kauppila, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja perusturvajohtaja Helena Lahtinen, Kuortane.

Selvitystä tehdään kahdessa osassa: kaikki kunnat ottavat kantaa SoTe-uudistuk-seen 7.3.2013 mennessä STM:lle ja edellä mainitut selvityshenkilöt lähettiväy kunnanhallituksen ja –valtuustojen puheenjohtajistolle erillisen kyselyn, johon vastataan internetissä. Kyselyn tulee olla valmis helmikuussa 2013.

KYSTERI eli perusterveydenhuollon liikelaitos on nyt parasta, mitä Pohjois-Savon kunnille voidaan tarjota. Rautavaaran kunta on yksi KYSTERIn perustajakunnista ja palvelut tuottaa Koillis-Savon palveluyksikkö (Kaavi, Juankoski ja Rautavaara) ylilääkäri Esa Häklin johdolla.

RAUTAVAARA-SAVOTTA-terveisin

Unto Murto
kunnanjohtaja
puh. 040-860 8100 ja
sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

Julkaistu 13.2.2013 (päivitetty 14.2.2013, 19.2.2013)