Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa

Rautavaaran kunta oli mukana Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS 2016) uudessa tutkimuksessa perusoikeuksien toteutumisesta syrjäkunnissa. Tutkimuksen tekivät: Juha Lavapuro, Tuomas Ojanen, Pauli Rautiainen ja Virve Valtonen.

Toteutuvatko perustuslaissa yhtäläisesti kaikille taatut perusoikeudet myös harvaanasutun maaseudun syrjäkylillä? Tämä uusin tutkimusjulkaisu pureutuu syrjäkuntien sivistyksellisiin ja sosiaalisiin perusoikeuksiin. Kriisikuntakriteerit ovat puutteellisia ja Sote-uudistus on tarpeen. Monet kuntien toteuttamisvastuulla olevat julkiset palvelut liittyvät ihmisten perusoikeuksien turvaamiseen, sillä perusoikeuksien toteuttaminen on Suomessa suurelta osin kutien tehtävä.  Erityisesti tämä koskee perustuslain 16 §:n sivistyksellisiä ja 19 §:n sosiaalisia perusoikeuksia.

Pieni syntyvyys ja alhainen työllisyys ovat vaaran merkkejä

Kriisikuntien tunnistamiseen pelkästään taloudelliset mittarit eivät riitä. Pieni syntyvyys ja työikäisen väestön alhainen työllisyysaste ovat tärkeitä kriteerejä määritellä kriisikunta ja aloittaa kuntajakoselvitys.

Tämän osoittaa Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijoiden toteuttama KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus “Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa”. Tutkimuksessa on selvitetty monipuolisesti oikeustieteen, tilastoanalyysien ja haastattelututkimuksen keinoin perustuslaissa turvattujen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista harvaanasutun maaseudun erityisolosuhteissa.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloustilanne eivät välttämättä tuota perusoikeuson-gelmia

Tutkimus purkaa luutuneita ajatustottumuksia ja myyttejä harvaan asutusta maaseudusta ja niiden kunnista. Palveluiden tuottamisongelmat eivät suoraan liity pitkiin etäisyyksiin tai keskity Lappiin ja Kainuuseen. Länsi-Suomessa valtatieverkon katvealueilla ihmisten sivistyksellisten ja sosiaalisten perusoikeuksien toteutuminen voi kangerrella Lappia enemmän.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloudellinen asema eivät sellaisenaan automaattisesti johda ongelmiin sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisessa. Ennakkoluulottoman ja viisaan päätöksenteon, yhteisöllisyyttä vahvistavan kumppanuusajattelun ja hyvien toimintamallien avulla perusoikeudet voidaan turvata yllättävän hyvin syrjäkunnissa. ”Julkisen vallan ja viime kädessä valtion tulee aktiivisesti taata perusoikeuksien toteutuminen koko maassa kunnan kokoon katsomatta”, korostavat tutkimusta johtaneet oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Nykyinen sote-malli ruokkii eriarvoisuutta

Tutkimuksen mukaan nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapa on tullut tiensä päähän. Vaikka kuntakeskeinen malli ei ole vielä sinänsä johtanut merkittäviin perusoikeusloukkauksiin, se ei kuitenkaan enää kykene hillitsemään sosiaalisten oikeuksien toteutumisen eriarvoistumiskehitystä.

Tältä osin tutkimustulokset tukevat SoTe-uudistuksen tavoitetta siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja koordinointi nykyisiä huomattavasti laajemmille yksiköille.

Sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen vaatii riittävän laajan väestöpohjan.

Sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseen liittyy tutkimuksen perusteella samansuuntaisia ongelmia. Kunnan syrjäisyys heikentää merkittävästi varsinkin ammatillisen koulutuksen saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tapaan sivistyspalveluiden järjestämisvastuun tulisi osoittaa väestöpohjaltaan riittävän suurelle toimijalle. Nykytilanne vain kasvattaa sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen kannalta haitallista osaoptimointia ja sivistyspalveluiden toteuttamiseen osoitettujen taloudellisten voimavarojen tehotonta käyttöä.

Tulevaisuuden kunta

Tulevaisuuden kunta vastaa lähipalveluista.  Rautavaaran kunnalle on tärkeää, että tekeillä olevassa maakuntalaissa turvataan tukipalvelujen järjestäminen: ruokahuolto, siivous, kiinteistöhuolto ja ict-asiat harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen kunnassa.

Tulevaan maakuntalakiin tuleekin selkeästi kirjata toimivalta ja tehtävät sekä rahoitus niin pitkälle, ettei tarvitse kohta ryhtyä keskustelemaan, mitä laki oikeasti tarkoittaa.

Valmistelussa oleva SoTe- ja maakuntahallinnon lakiuudistus käsittää 300 organisaatiota ja yli 220.000 hlöä. Nyt puretaan myös Aveja ja Elyjä, jotka perustettiin vuonna 2010.

Pelkästään SoTe-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.  Keinoina mm. lainsäädännön pakkopaidan purkaminen, palveluintegraatio, toiminnalliset muutokset ja sairaalaverkon supistaminen. Posotetaan Pohjois-Savon maakuntauudistus maaliin, unohtamatta itse kuntalaisia ja läheisyysperiaatetta eli palvelut turvataan koko maakunnassa ja erityisesti Rautavaaralla.

 

Unto Murto

hallintotieteiden maisteri

kunnallistutkinnon sosionomi

merkonomi jne.

Rinnetie 27 b 5

73900 Rautavaara

Rautavaaran Kuntastrategian visio: Eloa, Iloa ja Älyä, jonka mukaan Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä kunta. Kunnan arvot ovat: Palveluhenkisyys, Osallisuus, Oikeudenmukaisuus ja Yhteisöllisyys.

 

Onhan nyt tekeillä Suomen historian suurin julkisen hallinnon uudistus. Tarkoittaa sitä, että yli puolet kuntamme tehtävistä ja taloudesta siirtyisivät sote-lakien mukaisesti 1.1.2019  POSOTEen ja Pohjois-Savon maakuntahallinnolle  eli Makuun. Selkeä yhteinen tahtotila kunnassa on, että Rautavaaran kunta pidetään itsenäisenä kuntana. Kansanomaisesti sanottuna: Jauhoja on riittävästi ja ne ovat hyvänlaatuisia. Pienkuntamme vahvuutena on yhteisöllisyys, joka luo turvallisuutta ja yhteishenkeä.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon saaminen Pohjois-Savossa ”leveämmille harteille on  mahdollisuus pienkunnille erityisesti Rautavaaralle. Miten kuntaan rakennetut nopeat laajakaista-yhteydet otetaan kunnan palvelutuotannossa 100%:n käyttöön? Miten autamme niitä kuntalaisia, jotka eivät ole tottuneet tai joilla ei ole vielä valmiuksia käyttämään digitaalisia palve-luita. Miten luomme kuntaan yhden luukun palvelumallin ja uudistamme asenteet laakaista-teknologian hyödyntämiseen ilman paniikkia. No panics.     

 

Mielestäni Rautavaaran kesäteatteritapahtuma on jo vuosia ollut erinomainen esimerkki yhteisöllisyydestä.  Kulttuuri yhdistää, tutustuttaa ihmisiä toisiinsa, tarjoaa elämyksiä, antaa onnistumisen tunteen ja tilaa luovuudelle. Teatteri toimii keskustelun herättäjänä ja imettäjänä. Teatterin esitykset tuovat kuntaan kävijöitä, lisäävät positiivista julkisuutta ja tukevat omalta osaltaan paikallista yhteisöllisyyttä. 

 

Teatteriesityksen väliajalla voimme  markkinoida mm. tontteja Hiekkahäikältä, Jokisuunniemeltä ja Karikon alueelta 1-2€/m2 sekä tietysti Unto-pientalojen rakentamista kuntaan.  Kunta ei peri vesi- ja jätevesiliittymämaksuja, jos teet tonttikauppakirjan 31.8.2017 mennessä.   Näistä tarkemmin: www.rautavaara.fi

     

Esitän Lämpimät Kiitokset kuluvan kesän komedianäytelmän Viagraa ja vainajia käsikirjoittajalle Arto Ojakankaalle ja sen ohjaajalle Seija Korhoselle sekä ennen kaikkea kaikille loistaville näyttelijöille.  Heiltähän tämä käy. 

Viagraa ja vainajia kertoo vanhan miehen ja nuoren naisen rakkaudesta.  Sulo on seniori-ikäinen leskimies, jolle yllättäen aukeaa tilaisuus uuteen rakkauteen nuoren naisen kanssa. Suuri ikäero aiheuttaa kuitenkin hankaluuksia. Rakkaustarinan kulkuun yrittävät vaikuttaa niin Sulon tyttäret, hänen kuollut vaimonsa kuin myös nuoren naisen täti.

Hauskoja kommelluksia ja kohellusta piisaa. Amorista puhumattakaan.  Asiat vatvotaan kuntoon. Näytelmä yllättää: Elolla, Ilolla ja Älyllä. Uskon vakaasti, että kuluvan kesän komedia Viagraa ja vainajia  tavoittaa laajan yleisön.

 

Toivotan harrastajateatteriväelle innostusta ja jaksamista sekä menestystä tälle kesälle ja yleisölle hauskoja hetkiä.  Tervetuloa jännittämään, kuinka asiat ratkotaan hulvattomassa maalaiskomediassa.  Saapi nähä kestävätkö nauruhermot ja kulissit?

 

Kiitoksia Sinulle/Teille, kun tulitte kattomaan.

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100 ja sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Arvoisat kutsuvieraat, arvoisat suunnittelijat ja rakentajat, hyvät yhteistyökumppanit!

Rautavaaran kunnan visio vuoteen 2030 on  Eloa, Iloa ja Älyä eli Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva, luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä  kunta.
(kunnanvaltuuston päätös 140-vuotisjuhlakokouksessa nro 3/26.8.2014)

Kunnan arvot: Palveluhenkisyys, Osallisuus, Oikeudenmukaisuus ja Yhteisöllisyys

Toimenpiteet kohdistetaan kunnan strategiatyössä:
- Elinvoima, Talous ja yhteistyö, Palvelut ja kuntalaiset, Johtaminen ja henkilöstö.

Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessa 29.06.2016 §:ssä 176 Uuden paloaseman urakkatarjoukset yhteensä 2.378.882 euroa.  Rakentamisen ehtona oli Palosuojelurahaston avustus 220.000 euroa.  Tästä saimme 22.3.2016 myönteinen päätös kuntaan. Päätökseen vaikutti merkittävästi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen lausunto.

Sen sijaan Palosuojelurahaston torppasi Paloaseman leasingrahoituksen joulukuussa 2015.

UUDEN PALOASEMAN RAKENNUSTYÖT ALKOIVAT HETI ELOKUUSSA 2016 JA SE ON VALMIS SISÄ- JA ULKOPUOLISILTA OSILTAAN VIIMEISTÄÄN 31.7.2017 MENNESSÄ.
RAKENNUTTAJAN (RA) ELI KUNNAN PUOLESTA SOPIMUKSET ALLEKIRJOITTIVAT: kj Unto Murto ja vs. kunnaninsinööri Petri Ahonen.


KYSEESSÄ ON YKSI KUNNAN 143-VUOTISHISTORIAN TÄRKEIMMISTÄ HANKKEISTA JA SE PARANTAA KUNTALAISTEN ARKIELÄMÄN TURVALLISUUTTA, PELASTUSLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN EVAKKORETKI VIRASTOTALOLLA/TEKNISEN TOIMEN TILASSA  PÄÄTTYY JA TYÖPAIKKAVIIHTYISYYS PARANEE.  UUDEN PALOASEMAN KÄYTTÖTARKOITUS JA KUSTANNUSTEHOKKUUS ON AIVAN TOISTA LUOKKAA KUIN AVIN SULKEMASSA VANHASSA PALOASEMASSA, JOSSA OLI SISÄILMA- JA KOSTEUSONGELMIA


RAUTAVAARAN KUNNAN UUDEN PALOASEMAN TEKIJÄT:
A.RAKENNUTTAJA JA KÄYTTÄJÄT SEKÄ TYÖMAAN VALVONTA:
Rakennuttaja (RA) Rautavaaran kunta/tekninen lautakunta  
- rakennuttajan edustaja/teknisen lautakunnan pj Pentti Kainulainen
- vs. kunnaninsinööri Petri Ahonen
Käyttäjät (KÄ) tulosalue 4/tekninen toimi ja Pohjois-Savon pelastuslaitos/Rautavaa-ran paloaseman henkilöstö
 Rakennustyömaan valvoja (VA)  Rakennusinsinööri Matti Markkanen.
  1. SUUNNITTELIJAT

PÄÄSUUNNITTELU:

- Arkkitehtitoimisto ON Oy, Kuopio (ON=Olli Nieminen)

RAKENNESUUNNITTELU:

- Rakennuspiste Oy, Kuopio

LVI JA RAKENNUSAUTOMAATIOSUUNNITTELU:
- Insinööritoimisto LVI-insinöörit Ky, Kuopio

SÄHKÖSUUNNITTELU:

-Insinööritoimisto Varpiola Oy, Lieksa

  1. URAKOITSIJAT

PÄÄURAKOITSIJA:
- Rakennusliike Mustonen Oy, Nurmes

SIVU-URAKOITSIJAT:
- sähköurakoitsijana: Voltage Oy, Iisalmi

- LV-urakoitsija: LVI-Karmitsa Oy, Rautavaara
- ilmanvaihtourakoitsijana: ILPE Oy, Kuopio/Nilsiä


 
HIEMAN INFOA UUDEN PALOASEMAN TYÖMAASTA:

Työvoima: keskimäärin 8-9 työntekijää, josta omasta kunnasta 4 hlöä

Paloasemarakennuksen tontin pinta ala 10598 m2

Paloasemarakennus 840 brm2, josta lämmin bruttoala 793 m2

Kylmävarasto 135 brm2

Kerrosala 647 kem2

Huoneistoala 570 m2

Tilavuus Paloasemarakennus 4262 m3, josta lämmin tilavuus on 4079 m3

Kustannus arvio  2.378.882 euroa

 

Rautavaaran kunta panostaa kunnan omaan lähipalvelutuotantoon. Sosiaali- ja terveyspalvelut on saatava kuntoon ennen kuin POSOTE ja Maakuntahallinto tulevat  1.1.2019. Kuntalaisille lähipalvelut ja tukipalvelut ovat erittäin tärkeitä.

Tänään teette merkittävää Rautavaaran kunnan rakentamisen historiaa.  Nyt harjakorkeuteen nostettu Paloasema on kunnan suurin rakennushanke kuluvana vuonna. Ollaan kuvaannollisesti harjalla, sillä Paloasema on jatkumoa vuonna 2015 rakennetulle Keskuskeittiölle,  vuonna 2013 rakennetulle Päivänsinelle ja vuonna 2012 saneeratulle asumispalveluyksikkö Hopeapajulle.


Rautavaaran kunnan näkökulmasta, mutta myös henkilökohtaisesti ja ammatillisesti koen nämä harjakaiset erittäin merkityksellisinä ja juhlavina. On siis todella syytä juhlaan!

Harjannostajaiset ovat rakentajien ja rakennuttajien juhla. Rakentamisen arkea on tällä paikalla eletty ja työstetty ahkerasti.   Muistutan, että mikäli Harjannostajaiset ovat työmaan rakennusväen mielestä myöhässä, on tapana naulata harja ylösalaisin rakennuksen vesikanton päätyyn muistutuksi tilaajalle.  Onneksi harjaa ei ole katolla näkynyt, joten aikataulut ovat kunnossa.

Tahdon Rautavaaran kunnan puolesta kiittää paitsi omia toimijoita, erityisesti suunnittelussa arkkitehtuurista vastaavaa siitä, että he ovat suunnitteluaikana löytäneet tilaajan toiveita vastaavat tarvittavat ratkaisut ja pysyneet myös melkein budjetin raameissa. Yhteistyö on ollut hyvää.

Nyt erityisesti kun kohteen harjakorkeus on saavutettu, on myös aika kiittää kaikkia rakentajia.  Tällaisen rakennuskompleksin teko vaatii jokaiselta siihen osallistuvalta taitoa ja yhteishenkeä ja sitä on riittänyt. 

Täällä ei ole nukuttu. Paloaseman työmaalla on ollut tekemisen meininki. Aikataulussa on pysytty.

Koko työmaavahvuus on 8-9  henkilöä ja omasta kunnasta töissä 4 henkilöä: jokaiselle teille kuuluu tänään kiitos oman osuutenne hyvästä suorittamisesta yhteisen tavoitteen hyväksi.

Arvoisa Uuden Paloaseman harjannostajaisväki!

Vielä kerran kaikille lämmin kiitos! Toivon Paloaseman jatkorakentamisen sujuvan yhtä joustavasti ja hyvin kuin harjakorkeuteenkin pystytys on tapahtunut. Kiitän kaikkia rakennustyön taitajia ja ammattilaisia ahkerasta työstä.

Toivotan kaikille suunnitteluun ja rakentamiseen osallisille Rautavaaran kunnan puolesta korkealentoisia sinisten ajatusten siivittämiä harjakaistunnelmia ja erittäin hyvää rakentavaa loppusuoraa heinäkuulle 2017 asti, jolloin suunniteltu käyttöönotto on .

Vasaroiden pauke ja Sahojen sointi on parasta musiikkia kunnan oman lähipalvelujen kehittämistyössä.  Teemme sen tulevaisuuteen uskoen.  

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100

sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 50 kuntajohtajaa julistaa kuntiensa elinvoimaa

 

Olemme vahvasti elossa emmekä luovuta. Kuoleviksi leimattujen kuntien johtajat kuoppaavat huhupuheet kurjistuvista kunnista.

 

Suomessa on käynnissä erikoinen keskustelu ja vastakkaisasettelun hakeminen maaseudun ja kaupunkien välillä. Tälle keskustelulle on tyypillistä hämmentävien ilmaisujen käyttäminen maaseudusta ja alueen kunnista. ”Kurjistuva nälkä Suomi”, ”kuolevat kunnat”, ”etelän elätit”, listaa voi jatkaa. (Kertoipa Tuomas Enbuske Iltalehden kolumnissaan 10.3.2017, että ”Haja-asutusalueilla kasvaminen leikkaa lapsen menestystä yhtä paljon kuin jos äiti joisi pullon punaviiniä jokaisena raskauspäivänään.”) 

 

Suomen Kuvalehti selvitti kuolevat kunnat (5.1.2017). Kaatuvat kunnat kunta-analyysissa arvioitiin, että 57 suomalaista kuntaa kaatuu lähivuosina tai saavat lisäaikaa sote-uudistuksen ansiosta. Mitä nyt sitten? Lyömmekö lapun luukulle ja hanskat tiskiin? Haluamme tällä kirjoituksella tuoda esille, että olemme elossa. Ymmärrämme varsin hyvin toimintaympäristömme haasteet ja toisaalta sen potentiaalin, joka meillä on. Monella meistä menee lisäksi ihan hyvin myös taloudellisesti.  

Usein kunnan elinvoimaa mitataan sen väestön määrällä. Asukaslukuaan kasvattavia kuntia pidetään yleisesti elinvoimaisina. Kunnan paremmuuttahan ei kuitenkaan ratkaise sen koko väestömäärällä mitattuna vaan sen kyky toteuttaa sille annettua perustehtävää, joka on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Pienissä ja väestöä menettävissäkin kunnissa tulee olla uskoa tulevaisuuteen ja halu kehittää kuntaa strategisesti. Pysyvän asutuksen lisäksi useissa johtamissamme kunnissa on runsaasi kausiasujia, jotka ovat tärkeä voimavara niin kunnalle kuin alueen yrityksille. 

Usein keskustelussa viitataan myös valtionosuuksiin. Valtionosuuksia ei mielestämme voi käyttää elinvoiman mittarina, koska suomalainen palvelujen rahoitusjärjestelmä perustuu niihin. Valtionosuudet eivät ole valtion avustus vaan valtion osuus palvelujen kustannuksiin. Koska kaikilla suomalaisilla on perustuslain mukaisesti yhtäläiset oikeudet peruspalvelujen saantiin, kunnilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Valtio osallistuu kaikkien kuntien palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Valtionosuuksilla myös tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat tulopohjasta tai pitkistä etäisyyksistä. 

Me niin sanottujen kuolevien kuntien kunnanjohtajat emme ala kaivamaan vielä omaa hautaamme, vaan kehitämme kuntaamme yhteisönä. Ihmisillä on tarve vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin ratkaisuihin. Kunta on ollut tähän hyvä alusta. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä ihmisten perustarve, eli halu vaikuttaa, ei muutu. Kuntaa pidetään hyvänä elinvoiman kehittäjänä siksi, että kunnan päättäjiä ja kuntalaisia kiinnostaa se, miten oma alue kehittyy. Ainakin me täällä välitämme siitä, millainen oma elinympäristömme on. Kyse on meille kaikille tutusta läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

 

Allekirjoittanut:

Unto Murto, Rautavaaran kunnanjohtaja

+

49 muuta pienkuntaa

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100

sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

RAUTAVAARA ON HYVÄ KUNTA LAPSIPERHEILLE

Suomi 100 –vuoden teemana on Yhdessä. 

- kunnanjohtaja  Unto Murto


 

Hyvä TUTTI- eli Vauvajuhlan väki.

 

Rautavaaran kunnanjohtajana (kunnan asukasluku v.31.12.2016 1.737) minulla on erittäin mieluisa tehtävä esittää juhlapuhe tässä yhteisessä kolmannessa Vauva-juhlassa.

Tänään oma kotikuntamme Rautavaara on itsenäinen kunta. Kuntalaiset sekä kunnan luottamushenkilöt ja henkilökunta ovat yksimielisesti Rautavaaran itsenäisyyden kannalla. Tämä on kirjattu KUNTASTRATEGIA-2030-asiakirjaan, jonka kunnanvaltuusto yksimielisesti hyväksyi 140-vuotisjuhlakokouksessa 26.8.2014( § 27) Kunta täytti tuolloin 140 vuotta 12.9.2014.

Kunnan Visio 2030: Eloa, Iloa ja Älyä = Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva, luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä kunta.

Se on meidän päämäärämme, joka velvoittaa hoitamaan yhteisiä asioita niin, että itsenäisyys säilyy. Avainkysymys on terve kuntatalous ja toisaalta vähintään kohtuulliset kunnalliset lähipalvelut. Kunta luo mahdollisuudet eri toimijoille. Tällä hetkellä nämä itsenäisyyden reunaehdot ovat kunnossa. Mikä on tilanne 1.1.2019, kun SoTe ja Maakuntauudistus ovat tulleet.

Rautavaaralle syntyi viime vuonna 5 lasta, vuonna 2015 7  ja vuonna 2014 lapsia syntyi 8.   Ikäluokka on pieni verrattuna kunnan aikaisempiin tilastoihin.  Syntyneiden määrä heijastelee samaa kuin väkilukutilastokin.  Kunnasta siirtyy enemmän väkeä kirkkomaalle kuin syntyy uutta sukupolvea, poismuuttajiakin riittää.

Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen lapsiluku on Suomessa 1,84 lasta. 

Rautavaaran kunta tarjoaa lapsiperheiden näkökulmasta, mitä parhaimmat olosuhteet asumiseen ja harrastamiseen. Olennaista on kuitenkin työ ja toimeentulo.  Työpaikkojen luomiseksi on edelleen meidän sitkeästi ponnisteltava. 

Mikään ei myöskään estä meitä markkinoimasta Rautavaaraa erinomaisena lapsiperheiden kotipaikkana.  Tuttu ja turvallinen kasvuympäristö.

Palvelut on kunnossa: päivähoito yhdessä hoitoryhmässä,  terveyspalvelut tuottaa KYSTERI, hammashoito, neuvola toimii, kouluissa on pienet ryhmät, Nuorisovaltuusto (RaNuVa v.2012), Etsivä nuorisotyö-hanke/OKM:n rahoituksella erityisnuorisotyöntekijä, kunnasta löytyy Puuton suisto niminen puisto lapsille, oma Ollin tori, Monitoimihalli, Frisbeegolf-rata Urheilukenttä ja pururadat, Metsäkartano, Tiilikkajärven kansallispuisto ja tietysti Nuorisosirkus.

Uudessa sukupolvessa on kuntamme tulevaisuus.  Tätä ajatusta haluan omalta osaltani viedä eteenpäin ja tänään muistamme vuoden 2016  vauvoja: Tutilla ja lahjatalletuksella.

Tämä Tutti on ainutlaatuinen: sorvattu koivusta  Sattuman Verstaassa ja siihen on kaiverrettu lapsen nimi ja syntymäaika sekä kunnan vaakuna. Ikuinen muisto lapselle.

Kunta tarvitsee teitä, aktiivisia ihmisiä, jotka tekevät työtä 24/h oman perheensä puolesta. Syyttelyyn/mollaamisen ei pitäisi olla mitään aihetta. Oman arvonsa tunteva kuntalainen ei anna pelolle ja vihalle valtaa.

Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen millainen kuntamme on tulevina vuosikymmeninä.

Tulevaisuuteen kannattaa katsoa rohkeasti, ennakkoluulottomasti ja menneistä kokemuksista oppia ottaen.  Kantani on selvä kuin pläkki: Lapsiperheiden hyvinvointiin kunnan kannattaa sijoittaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2015-2018 toteuttaminen on yksi painopiste kunnan kehittämisessä (hyväksytty kunnanvaltuustossa  11.5.2015 § 5) tällä valtuustokaudella.

 

  1. Loppusanat

Hyvä Vauvajuhlaväki!

Tänään vietämme Rautavaaran kunnassa kolmatta Tutti- eli Vauvajuhlaa. Millä mielin?  Vastaan meidän kaikkien puolesta:  iloisin ja kiitollisin mielin. Suomen tasavalta täyttää  100 vuotta ja vuoden teemana on Yhdessä.   Tämä on juuri sitä.

Kunnan  puolesta esitän Kiitokset kaikille teille ja tämän juhlan järjestelyihin osallistuneille.  Ilman päämäärätietoista yhteistyötä ei tänäkään tilaisuutta olisi saatu aikaan. Erityiskiitokset vapaa-aikaohjaaja Kirsi Karviselle sekä Sattuman Verstaan Raimo Hukkaselle ja Tuttien sorvaajille .

Toivotan kaikille Teille mukavaa  JUHLAA sekä runsaasti voimia ja terveyttä lapsesi kasvatustyöhön lahjasekin visiolla:  Eloa, Iloa ja Älyä elämääsi.  Rautavaara on hyvä kunta lapsiperheille. Vanhemmille vinkki: Emme tietenkään saa unohtaa kevään kuntavaaleja 9.4.2017.  Se on yksi vaikuttamisen tie tehdä vielä  parempaa Lapsikuntaa.  Pidetään yhteyttä.

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100

sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.